tain tai niiden osien välillä, joten sen käyttöä pitää harkita
tapauskohtaisesti.
- Tämä menetelmä ei sovi jokaiseen kohteeseen. Metsä
on vaihtelevaa, joten jossain työpisteessä yläharvennus
on sopiva tapa, jossain toisessa ei. Myös metsäkoneen
kuljettajalla on oltava hyvin selkeät ohjeet siitä,
mitä leimikossa tai sen osassa saa ja pitää tehdä.
Juurikäävän vaivaamissa kuusikoissakaan ei kannata
tehdä yläharvennusta, koska tällöin laho ehtii edetä
puustossa pidempään.
Metsä sitoo enemmän hiiltä
Yläharvennuksessa puustoa kasvatetaan 10–15 vuotta
tavanomaista pidempään, joten kokonaisuutena tämä
menetelmä vähentää avohakkuiden sekä aukeiden ja
pienten taimikoiden määrää, jolloin metsä sitoo enemmän
hiiltä elinaikanaan. Lisäksi suurenevasta tukkisadosta
tehtävät tuotteet sitovat hiiltä pitempään kuin
kuitupuujalosteet.
Kokonaisuudessaan yläharvennuksen suosio lisääntyy,
ja myös Metsähallitus on päättänyt siirtyä yläharvennuksen
käyttöön niissä omissa metsissään, joissa
se on mahdollista.
MHY JÄSENLEHTI 2019 15