voi myös olla virheitä. Jos korjuussa
tulee poikkeamia sopimuksesta, korjuu
pitää keskeyttää heti. Ostajalle pitää
ilmoittaa asiasta ja pyytää uudet
katkontaohjeet, Pirskanen sanoo.
Mittalistaa pidetään salaisuutena
Puukaupan jälkeen myyjä saa mittaustodistuksen
ja yhteenvetotiedot,
mutta niitä tärkeämpi dokumentti on
hakkuukoneen mittalista. Siinä on
puutavaralajeittain kerrottu, mihin
latvaläpimittaan minkäkin pituisia
tukkeja on otettu ja kuinka monta.
Epäselvyyksiäkään ratkottaessa
mittalistaa ei puun myyjä aina saa,
jos ei osaa sitä erikseen pyytää. Jotkut
ostajat suostuvat näyttämään mittalistan,
mutta yrityssalaisena tietona
eivät varsinaisesti luovuta sitä. Jos
luovuttaminen kirjataan hakkuusopimukseen,
Ostajalla senttimitat sekaisin
lista pitää antaa.
On vielä huomattava, että vaikka
ostajalla olisi niin sanotut hyvät mitat,
se ei automaattisesti johda hyvään
katkontaan, jos hyviä mittoja otetaan
vain rajoitetusti.
- Mikäli epäselvyyttä tulee ja sopuun
ei päästä, hakkuukohteelle
pitää tarvittaessa kutsua virallinen
mittaaja. Jos katkonnassa ei ole noudatettu
kaupan ehtoja, pitää aloittaa
korvausneuvottelut. Yleensä ostajat
suostuvat hyvitykseen tai vahingonkorvaukseen,
sillä asian meneminen
oikeuskäsittelyyn asti ei välttämättä
ole kenenkään etu, Pirskanen huomauttaa.
Enemmän runkohinnoittelua?
Puun myyjän kannalta turvallinen
vaihtoehto on runkohinnoittelu eli
ainespuukauppa, joka sopii kuusen
ja männyn päätehakkuuseen. Runkohinnoittelussa
lasketaan puulle vain
yksi kuutiohinta puulajin ja puuston
järeyden mukaan. Joidenkin tilastojen
mukaan juuri runkohintakaupassa
maksetaan korkeimmat tukinhinnat.
Runkohinnoittelun suosio on kasvussa
ja etenkin sahat käyttävät tätä
kaupantekomuotoa.
- Runkohinnoittelu vaatii ensin
huolellisen tutustumisen leimikkoon
ja sen perusteella hyvän suunnitelman.
Näin myyjä tietää melko tarkasti
myydyn leimikon arvon. Tämä on
myyjän kannalta turvallinen ja ostajan
kannalta joustava menetelmä.
Ei nyt niin sanotusti maalailla mitään
seinille, mutta katkonta voi poiketa
sovitusta monestakin syystä:
Katkonnassa voi tapahtua tahaton
työvirhe. Tai ostajayrityksen tukkimitat
antaisivat mahdollisuuksia,
mutta hakkuukoneen kuljettajan
osaaminen ei riitä niitä toteuttamaan.
Tai virhe on tarkoituksellinen sopimusrikkomus,
eli koneeseen välitetyt
mitat eivät vastaa sopimusta ja pienet
tukkimitat puuttuvat kokonaan.
Monissa tapauksissa tahattomat
tai tahalliset virheet hukkuvat järjestelmään
eikä puun myyjä huomaa
tapahtunutta.
Sopimusmitat eivät täsmänneet
Mhy Keski-Savon metsäasiantuntija
Pekka Sikanen kertoo tapauksesta,
jossa noin 15 hehtaarin männikön
harvennushakkuussa ei tehty tukkia
sellaisista puista, joista sitä olisi
tullut. Virhe havaittiin ja mhy auttoi
puunmyyjää hankalassa tilanteessa.
- Ostajalla oli yleistarjouksena, että
jos männyt ovat 4,3 metrin pituudessa
latvaltaan yli 17 senttisiä, niistä
tehdään tukkia. Jos latva on alle
17 senttiä, puu menee kuiduksi eli
näin tukkia tulee harvennuksessa
varsin vähän.
- Nyt myyjä ja ostaja sopivat erikseen,
että tukkia tehdään 15 senttisistäkin,
mutta käytännössä näin ei
kuitenkaan tapahtunut. Hakkuut
keskeytettiin ja paikalla tehtiin tarkistusmittaukset.
Koneenkuljettaja ja ostaja vetosivat
toiminnassaan puun huonoon
laatuun, ja siihen, että koneeseen on
syötetty arvot, joita kone ”ei anna
tehdä”.
- Oikeasti tyvi- ja latvatukin mitat
oli syötetty eri taulukoihin ja alle 17
sentin tukkimitat oli jätetty tyvipölkyiltä
pois kokonaan, Sikanen huomauttaa.
Luottamus koetuksella
- Lopulta hakkuukoneeseen asetettiin
oikeat mitat ja hakkuut vietiin
loppuun. Ensin ostaja kiisti vahingonkorvausvaateet,
mutta lopulta
kuitenkin maksoi vaaditut korvaukset.
Sikasen mukaan ostajan menettelytapa
ei ollut kovin järkevä: Luottamus
yritykseen menee ja mainetappioita
tulee. Puun myyjän kannattaakin
kysyä mhy:stä lisätietoja eri
ostajayhtiöiden tekemien katkontojen
onnistumisista.
MHY JÄSENLEHTI 2019 13