voivat paremmin työskennellessään nopeasti kiertävissä (korkeintaan kaksi perättäistä yövuoroa) 12 tunnin vuoroissa verrattuna 8 tunnin vuoroihin. Myös palautuminen ja tyytyväisyys työhön olivat parempia 12 tunnin vuoroissa (Karhula, K. et al., 2016, TTL). – 12 tunnin vuoroihin liittyy usein kohonnut tapaturmariski, sillä pitkillä vuoroilla on todettu olevan yhteys väsymykseen. Sen vuoksi on mietittävä tarkkaan, jos tehtävissä on työn virheiden kautta mahdollisuus aiheuttaa onnettomuusriskiä muille, Härmä kertoo. Työvuorojen väli tärkeämpi kuin vuorojen pituus Härmä korostaa työvuorojen suunnittelussa vuorojen välien tärkeyttä. Lyhyet vuorovälit heikentävät olennaisesti jaksamista, sillä työntekijä ei ehdi palautua. – Oma näkemykseni on, että riittävä palautumisaika, 11 tuntia tai enemmän, edellisen vuoron jälkeen on terveyden kannalta jopa tärkeämpää kuin edeltäneen työvuoron pituus. Erityisesti liikenteessä lyhyet vuorovälit ovat suuri ongelma, sillä palautumista ei ehdi tapahtua tarpeeksi, Härmä kertoo. Väsymys ja unettomuus ovat usein ensimmäinen oire työvuorojen kuormittavuudesta. – Vuorotyötä tekevät unohtavat, että myös vuorotyöntekijän tulisi olla virkeä. Jos työntekijä on vapaa-ajalla väsynyt, se on merkki työvuorojen toimimattomuudesta, Härmä muistuttaa. Tutkimusten mukaan nopeasti eteenpäin kiertävät vuorojärjestelmät (esim. 1–2 aamua, iltaa ja yötä peräkkäin ennen vapaita) vähentävät vuorotyön terveyshaittoja. Vuorojen kiertosuunta tulisi siis olla aamuvuorosta iltavuoroon, iltavuorosta yövuoroon ja sen jälkeen vapaata. Näin palautumisaikaa saadaan riittävästi vuorojen välille. Pidemmät vuorovälit suosituksena liikenteenohjaajille Mikko Härmä on tutkinut 2000-luvun vaihteessa liikenteenohjaajien ja veturinkuljettajien työvuoroja. Tutkimukseen osallistui liikenteenohjaajia sekä pieniltä että suurilta asemilta. Tuolloin pienillä asemapaikoilla työtehtävät olivat vaihtelevia ja liikenteenohjaus oli vain yksi tehtävä muiden joukossa. Suurilla asemilla työ muistutti tämän päivän tietokoneistettuja olosuhteita. Tutkimuksessa kartoitettiin voimakasta uneliaisuutta vuoron aikana. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mitkä vuoroihin ja uneen liittyvät 22 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2016 Yleisesti voidaan sanoa, että työntekijät haluavat aina osallistua työvuorojen suunnitteluun, Härmä kertoo. tekijät vaikuttivat uneliaisuuteen epäsäännöllisessä vuorosysteemissä. Tutkimukseen osallistui 126 veturin kuljettajaa ja 104 liikenteenohjaajaa. Kaikki tutkimukseen osallistujat olivat miehiä. Tutkimus kesti 21 päivää. Väsymystä mitattiin kyselyjen ja unipäiväkirjojen avulla. Kokonaisuudessaan 50 % liikenneohjaajista koki voimakasta uneliaisuutta yövuoroissa ja 15 % aamuvuoroissa. Päivävuoroissa työntekijät kokivat olevansa virkeimmillään. Päivävuoroon verrattuna riski voimakkaaseen uneliaisuuteen oli 6–14 kertaa suurempi yövuorossa ja kaksinkertainen aamuvuorossa. Tutkimuksessa päädyttiin suosittelemaan vuorovälien pidentämistä, sillä työntekijät olivat uneliaampia lyhyen palautumisjakson (unen) jälkeen. Mitä useamman tunnin työntekijät nukkuivat, sitä pienempi oli todennäköisyys, että he kokivat itsensä voimakkaasti uneliaiksi vuorossa. Vuoron pituudella todettiin myös olevan vaikutusta. Mitä useamman tunnin henkilö vuorossa vietti, sitä suurempi oli todennäköisyys, että hän koki itsensä voimakkaasti uneliaaksi vuoron aikana. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu antaa vastuuta työntekijöille Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan hyvillä työajoilla voidaan saavuttaa sekä työntekijöiden että työnantajien tavoitteet. Erityisesti näin on huomattu käyvän, kun työntekijät saavat osallistua työvuorosuunnitteluun. Tätä kutsutaan yhteisölliseksi työvuorosuunnitteluksi. Työterveyslaitos on tukenut yhteisöllisen työvuorosuunnittelun kehittämistä useissa organisaatioissa. Malli on aikoinaan kehitetty HYKS:ssa, Jorvin sairaalassa ja Espoon kaupungissa. – Malli ei tietenkään sovi kaikkialle, mutta moniin työyhteisöihin se soveltuu hyvin. Yleisesti voidaan sanoa, että työntekijät haluavat aina osallistua työvuorojen suunnitteluun, Härmä kertoo. Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa kyse on siitä, että työntekijät yhdessä ottavat vastuuta työntekemisestä hyvin. Perustaksi vaaditaan tarkat pelisäännöt, joita kaikki noudattavat. – Työvuorot voidaan suunnitella yhdessä myös yrityksen verkon sisällä uusien vuorosuunnittelusovellutusten avulla. Työntekijät merkitsevät etukäteen mitä toivoisivat tekevänsä ja mitä eivät missään nimessä voi tehdä. Joskus he joutuvat sopimaan keskenään, miten vuorot saadaan täytettyä, Härmä selventää. Lähteet: Härmä, M. ym. 2002. The effect of an irregular sift system on sleepiness at work in train drivers and railway traffic controllers. J. Sleep Res., 11, 141-151. Karhula, K. 2016. Tutkimusraportti. Tietoa työstä. 12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa. Työterveyslaitos. Tenkanen, T. 2014.Viisi vinkkiä vuorotyön järjestämiseen. https://www.sak.fi/ luottamushenkiloille/jutut/viisi-vinkkia vuorotyon-jarjestamiseen-2014-12-08 Sarkkinen, M. ym. 2016. 15 kysymystä työaikojen suunnittelusta. http://tyopiste. ttl.fi/Uutiset/Sivut/15_kysymysta_tyoaikojen_ suunnittelusta.aspx
RVL No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above