Page 2

RVL No2 | 2016

Varapuheenjohtajat Neuvottelupäällikkö seppo.juselius@rvlry.fi Talousvastaava Osoitteenmuutokset, työsuhteenmuutokset ym. kaisa.vahauski@rvlry.fi Viestintä- ja kehityspäällikkö marika.lankinen@rvlry.fi Pääluottamusmiehet lea.sahala@vrtranspoint.fi RAUTATIEVIRKAMIES Rautatievirkamiesliitto r.y. Vuonna 2016 lehti ilmestyy Pekka Salmenkangas Minna Raimoaho Lehden toimitus John Stenbergin ranta 6 marika.lankinen@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Plus Digital Oy, Lahti Painosmäärä 1600 kpl 2 Puheenjohtaja Kari Vähäuski 040 863 4241 kari.vahauski@rvlry.fi 1. Juha Lahtinen 2. Irma Wiita Seppo Juselius 040 073 7832 Kaisa Vähäuski 045 123 2400 Marika Lankinen 050 349 7405 VR-Yhtymä Oy Lea Sahala 040 863 4298 Finrail Oy Vesa Laitinen 029 450 7095 vesa.laitinen@finrail.fi Julkaisija 9.6., 15.9. ja 8.12. Toimitusneuvosto Kari Vähäuski Juha Lahtinen Irma Wiita 00530 Helsinki Päätoimittaja Marika Lankinen 050 349 7405 PPD Studio Painopaikka ISSN 0781-5301 44004411 00008899 PAINOTUOTE ►Puheenjohtajan palsta Kari Vähäuski puheenjohtaja kari.vahauski@rvlry.fi Tavoitteet korkealle Rautatievirkamiesliiton tavoitteet tuleville vuosille on asetettu korkealle, mutta kuitenkin realistisiksi. Tavoitteet on mahdollista toteuttaa ja saavuttaa, mutta miten? Se vaatii paljon työtä ja senkin jälkeen paljon työtä, että saavutetut tulokset, joihin olemme panostaneet, pystytään toteuttamaan sekä pitämään. Omassa työhuoneessani on tavoitteet kirjattu eräänlaiseksi huoneentauluksi, jota aamulla työhön tullessa ja illalla kotiin lähtiessä tulee luettua. Toki niitä silmäilee pitkin päivää aina kun kiireiltä joutaa. Mutta se on hyvä pitää esillä, siis se taulu, ettei totuus unohtuisi. Ensimmäiseksi tavoitteeksi ko. tauluun on kirjattu se, että jäsenet kokevat hyötyä Rautatievirkamiesliittoon kuulumisesta. Usein kuulee (ja nykyään sen voi jopa lukea sosiaalisesta mediasta), että liitto ei tee mitään tai mitä liitto on muka tehnyt. On varmaankin totta, että jäsenen mielestä on jotain jäänyt tekemättä. Mutta on liitto myöskin tehnyt. Jos tässä vaiheessa jätämme työehtosopimuksen käsittelemättä, joka sekin (jos raha jätetään pois) on vähintäänkin kohtuullinen jäsenen kannalta. Toki aina on parannettavaa ja meillä siihen on kyllä haluja. Työnantaja vaan tahtoo olla toista mieltä. Liitto on myös panostanut viestintään ja neuvotteluprosessiin. Molemmissa tehtävissä työskentelee kokopäiväinen henkilö. Lisäksi on sarja Muut liiton neuvottelemat edut, jotka ovat olleet jäsenten käytössä jo vuosia. Niitä ehkä pidetään itsestäänselvyyksinä, mutta nekin ovat vaatineet liiton panostusta ja neuvotteluja, jotta ne on saavutettu. Toiseksi tavoitteeksi jo mainittuun tauluun on kirjoitettu: Jäsenet osallistuvat ja käyttävät liiton palveluita aktiivisesti. Mistä lähtee jäsenen osallistuminen? Jäsenen osallistuminen lähtee tietysti omasta itsestä ja halusta osallistua toimintaan. Nykypäivän kiireinen työtahti ja oma sosiaalinen elämä varmasti vaikuttavat omiin valintoihin. Mutta, jos haluaa olla, liiton toiminnassa mukana aktiivisesti on hyvä aloittaa osaston toiminnasta. Vuosikokoukset ovat hyvä foorumi tulla kuulluksi. Johtokuntaan meneminen ja siellä työskentely ei varmastikaan ole haitaksi eteenpäin pyrkimiselle ja vaikuttamiselle asioihin. Sitä kautta myös liiton palvelut tulevat paremmin tutuiksi ja niitä on parempi lähestyä. Kolmantena tavoitteena mainitaan hallituksen jäsenet ja luottamusmiehet, jotka näkevät mahdollisuuksia ja esittävät ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä on parhaillaan menossa oleva ns. Rail-projekti, jota käsitellään lähes jokaisessa hallituksen kokouksessa ja johon hallituksen jäsenet tuovat omien osastojensa näkökantoja. Luottamusmiehet ovat ratkaisevassa roolissa etsittäessään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja pulmiin niin työehtosopimukseen kuin työelämään liittyvissä kysymyksissä. (Lisää RVL:n tavoitteista voit lukea sivulta 6 alkaen). Edellä mainittujen asioiden ohella on käyty myös kilpailukykysopimukseen liittyviä neuvotteluja. Hyväksytään tulosta tai ei, on kuitenkin varmaa, että palkansaajan kukkaro kevenee ostovoiman alenemisen myötä. Ei hyvä. Uusi keskusjärjestö jää toteutumatta luultavasti kokonaan tai ei ainakaan alkuperäisen suunnitelman mukaisena. Onko se hyvä vai huono ratkaisu palkansaajan kannalta – sen aika tulee osoittamaan. Lopuksi kaikille jäsenille, lukijoille ja myös niille, jotka eivät tätä syystä tai toisesta lue: Oikein lämmintä kesää ja rentouttavaa lomaa.


RVL No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above