Pro terveys 9
set asiat esille ja uskaltaa ajatella asioita
uudella tavalla, luovasti. Johtajuus vaatii
myös uskallusta tehdä päätöksiä, usein
yksin. Rohkea johtaja tiedostaa keskeisen
asemansa moraalisena roolimallina alaisilleen.
Siinä hän on avoin, luotettava, ja
ROHKEA JOHTAJA
PUOLUSTAA POTILAAN
OIKEUTTA HYVÄÄN
HOITOON
LÄHTEET: Aristoteles. 1989. Nikomakhoksen etiikka. Gaudeamus,
Helsinki. Clancy T. 2003.
Courage and Today’s Nurse Leader. Nursing Administration
Quarterly 27(2):122-132.
Edmonson C. 2010. Moral courage and the nurse leader.
Online Journal of Issues in Nursing 15(3): 1-10.
Gallager A. 2010. Moral Distress and Moral Courage in Everyday
Nursing Practice. Online Journal of Issues in Nursing
16(2).
Kidder R. 2006. Moral courage. New York: Harper Collins
Publishers.
Numminen O, Repo H, Leino-Kilpi H. 2017. Moral Courage
in Nursing: A concept analysis. Nursing Ethics 24(8): 878-
889.
Numminen O, Katajisto J, Leino-Kilpi H. 2018. Development
and validation of Nurses’ Moral Courage Scale. Nursing Ethics.
DOI: 10. 1177/0969733018791325
näkyvästi läsnä. Erittäin tärkeä rohkean
johtajan ominaisuus on halu ja valmiudet
luoda työympäristöjä, joissa vallitsee
hyvä eettinen ilmasto. Hyvän eettisen
ilmaston luominen edellyttää arvojen,
hoitofilosofian ja hoidon päämäärien tiedostamista,
kannustavan ja voimaannuttavan
työympäristön luomista,
jossa tuki, yhteistyö, kehittymismahdollisuudet,
avoin kommunikaatio,
jaettu päätöksenteko ja
oikeudenmukaisuus ovat
läsnä.
Moraalisesti rohkea
hoitotyön johtaja uskaltaa
olla aidosti läsnä kohdatessaan
toisen ihmisen
kunnioittaen tämän ainutkertaista
ihmisyyttä.
Hänellä on moraalista
integriteettiä, tietoisuus
omista ja ammatillisista
arvoistaan ja
kykyä toimia niiden
mukaan sietäen myös
niihin kohdistuvaa
kritiikkiä. Osallistuessaan
eettiseen päätöksentekoon
hän tiedostaa
ammatilliset vastuunsa ja
rajansa. Hän on rehellinen
uskaltaen kyseenalaistaa
oman ja muiden epäeettisen
toiminnan, tunnistaa
vahvuutensa ja puutteensa,
ja myöntää virheensä. Rohkea
johtaja puolustaa potilaan
oikeutta hyvään hoitoon ja potilaan ihmisarvoa.
Hän on sitoutunut ammattiinsa ja
sen arvoihin pitäen korkeatasoista hoitoa
työnsä eettisenä päämääränä.
Moraalinen rohkeus ei ole ihmisen
myötäsyntyinen ominaisuus. Sitä voidaan
opettaa ja oppia. Oppiminen edellyttää
moraalisen rohkeuden tärkeyden
merkityksen ymmärtämistä osana
ihmisen moraalista käyttäytymistä,
sitoutumista
sen pitkäjänteiseen kehittämiseen
ja jatkuvaa
harjoitusta. Oppimisen ja harjoittelun
mahdollistaminen hoitotyöntekijöille on
myös alue, jossa johtavilla hoitajilla on
tärkeä rooli.
On tärkeää, että hoitotyön johtajat löytävät
moraalisen rohkeuden itsestään. Johtajan
moraalinen rohkeus ja integriteetti on
edellytys potilasturvallisuudelle, potilaan
hyvinvoinnille ja korkeatasoiselle hoidolle,
ja eettisesti toimivalle työyhteisölle, jotka
ovat hoitotyön eettisiä päämääriä.
Moraalisen
rohkeuden tutkimus
Hoitotieteessä moraalista rohkeutta on
toistaiseksi tutkittu vähän. Turun yliopiston
hoitotieteen laitoksella on parhaillaan
menossa tutkimusprojekti sairaanhoitajien
moraalisesta rohkeudesta. Projektin
tuloksena on tähän mennessä tehty
käsiteanalyysi moraalisesta rohkeudesta
hoitotyössä sekä kehitetty ja validoitu
hoitajien moraalista rohkeutta (NMCS/
Numminen©) arvioiva mittari. Molemmat
osatutkimukset on julkaistu kansainvälisissä
vertaisarvioiduissa tieteellisissä
julkaisuissa. Mittarin validointitutkimusta
varten kerättiin laaja aineisto Helsingin
yliopistollisesta keskussairaalasta. Tämä
mittari on tietämämme mukaan ensimmäinen
hoitotyön kontekstiin luotu mittari
moraalisesta rohkeudesta. Aiheesta
on laitoksella parhaillaan tekeillä myös
useita opinnäytetöitä. Hoitotieteen laitos
tekee lisäksi yhteistyötä Leuwenin
yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa
Belgiassa. Se osallistuu projektiin omilla
osatutkimuksillaan.
ISTOCKPHOTO