tää olla selvästi kuvattu, jotta aikaa ei mene
päällekkäisen työn tekemiseen. Myöskään
uuden työntekijän omaa roolia ja vastuuta ei
saa unohtaa perehdytysprosessissa. (Mollohan
Pro terveys 19
& Morales 2016.)
Perehdytysprosessin arviointi tulee
miettiä jo prosessin suunnitteluvaiheessa.
Arvioinnin pitää olla säännöllistä ja ennalta
sovittua sekä muutosten perusteltuja. (Kiel
2012; Mollohan & Morales 2016; Ragsdale &
Mueller 2005).
Perehdytyksen laajoista
kaarista yksityiskohtiin
Perehdytyksen sisällön pitäisi olla kokonaisvaltaista,
eli siinä huomioidaan organisaatiotasoiset
asiat sekä yksikkökohtaiset asiat.
Organisaatiotasoisia asioita ovat esimerkiksi
organisaation rakenne, arvot ja toimintaohjeet,
kun taas yksikkökohtaisia asioita ovat
esimerkiksi työyksikön tilat, toimintatavat ja
työkaverit. (Connelly 2005; Mollohan & Morales
2016; Ward 2009.) Työntekijän uralla
etenemismahdollisuudet esitellään uudelle
työntekijälle jo perehdytysjaksolla, jotta
hän saa kokonaiskäsityksen omasta mahdollisesta
urapolustaan yksikössä (Kiel 2012;
Mollohan & Morales 2016).
Yksikössä hoidettavat potilasryhmät
sekä potilaan koko hoitoprosessi perehdytetään
uudelle työntekijällä perehdytysjakson
aikana (Ward 2009). Lisäksi
perehdytyksessä huomioidaan ainakin
työntekijän ja työnantajan velvollisuudet
ja vaatimukset, turvallisuusasiat, tarvittavat
kliiniset taidot, työyhteisön mukaan
pääseminen, kliininen päätöksenteko ja
yksikkökohtaiset spesifit tiedot (Mollohan
& Morales 2016; Ragsdale & Mueller 2005;
Ward 2009).
LÄHTEET: Connelly, L.M. 2005. Welcoming New Emploees.
Journal of Nursing Scholarship. 37 (2). 163-164.
Kiel, J.M. 2012. An Analysis of Restructuring Orientation to
Enhance Nurse Retention. The Health Care Manager. 31 (4).
302-307.
Mollohan, J.K. & Morales, M. 2016. Strategies for Successful
Perioperative Orientation. AORN Journal. 104 (2). 100-110.
Ragsdale, M.A. & Mueller, J. 2005. Plan, do, study, act model
to improve an orientation program. Journal of Nursing Care
Quality. 20 (3). 268-272.
Ward, C.W. 2009. Enhancing Orientation and Retention: One
Unit’s Success Story. The Journal of Continuing Education in
Nursing. 40 (2). 87-90.
RATKAISUT KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN
Muutamalla toimenpiteellä avulla päästään perehdytysprosessin kehittämisessä
vauhtiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan perehdytysprosessi, joka
kannattaa aloittaa nykytilanteen kokonaisuuden hahmottamisella. Prosessi
kirjoitetaan auki vaihe vaiheelta, ja siitä ilmenee myös jokaisen vastuuhenkilön
rooli. Kuvaus kannattaa rakentaa tarkistuslistatyyppiseksi dokumentiksi,
jossa eri vaiheet pystytään kuittaamaan suoritetuksi prosessin edetessä.
Kun prosessi on kuvattu, alkaa toinen vaihe: sitä pystytään tarkastelemaan,
arvioimaan ja kehittämään objektiivisesti. Vinkkejä saa esimerkiksi
oheisesta kirjallisuuskatsauksesta.
Kehittämistoimenpiteiden jälkeen suunnitellaan perehdytysprosessin
käyttöönotto. Samalla päätetään, miten ja milloin prosessia arvioidaan.
Arviointiajankohta kannattaa sopia esimerkiksi syksyyn, jolloin on kokemusta
kesätyöntekijöiden perehdyttämisen myötä. Jotta perehdytysprosessi tulisi
oikeasti käytäntöön, dokumentti kannattaa ottaa jokaiselle työntekijälle käyttöön
heti, kun hänet on rekrytoitu yksikköön.
Perehdytysprosessin kuvauksen lisäksi perehdytyksessä käytävät aiheet
kannattaa tehdä tarkistuslistaksi, joka annetaan uudelle työntekijälle heti
työsuhteen alussa. Listan avulla varmistetaan, että kaikki oleelliset asiat on
käydään läpi. Perehdytyslistan rakentamisessa pitää huomioida ainakin
kirjallisuuskatsauksen edellyttämät asiat mutta myös organisaation asettamat
tavoitteet ja vaatimukset perehdytykselle. Tarkistuslistaa kannattaa arvioida
samalla kun koko perehdytysprosessia kehitetään.
Perehdytyksessä dokumentointi kannattaa
Siihen, mikä tekee perehdytyksestä laadukkaan, ei ole yhtä selvää vastausta.
Selvää on, että esimiesten kannattaa panostaa ja resursoida perehdytysjaksoon,
jotta uudet työntekijät jäävät organisaatioon perehdytysjakson jälkeenkin.
Henkilökohtainen perehdyttäjä kannattaa valita huolella. Annettavaan
perehdytysmateriaaliin, prosessin kuvaukseen ja tarkistuslistojen laatimiseen
pitää panostaa, sillä laadukkaassa perehdytysprosessissa perehdytyksen
toteutuminen dokumentoidaan tavalla tai toisella. Hyvin tehty materiaali
paitsi tukee perehdytystä myös mahdollistaa sen dokumentoimisen. Laadukas
perehdytys on siten monen tekijän summa, jossa pienistä hyvin toimivista
palikoista saadaan rakennettua toimiva kokonaisuus.
ISTOCKPHOTO