62 | ORIMATTILA 150 VUOTTA 1901, aate alkoi levitä täälläkin nopeasti. Osuuskauppoja perustettiin vastapainoksi ajan ilmiöille: tuotteiden laatu oli huonoa ja hinnoittelu kirjavaa. Syrjäisemmillä seuduilla ei ollut kauppapalveluita usein ollenkaan, ja niin kaupunkien keskiluokka ja teollisuustyöväestö kuin talonpojatkin uskoivat, että juuri osuustoiminnan avulla voitaisiin edistää taloudellista tasa-arvoa. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä osuuskauppoja perustettiin ympäri Suomea, lähes joka pitäjään. Osuuskauppojen toiminta-ajatuksena oli tuottaa palveluja ja etuja jäsenilleen. Perustamiskokouksissa puhuttiin halusta perustaa oma kauppa, joka valvoisi paremmin yhteistä etua. Orimattilan oma Osuusliike Toukola perustettiin vuonna 1920. Osuuskaupan myymälät rakennettiin usein talkoilla. Ne olivat sekatavarakauppoja, joista sai ruokaa, vaatteita sekä kotitalous ja maataloustarvikkeita. Tavarapula ja saatavuusongelmat vaivasivat vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla kauppaa säännöllisesti. Sota ja sen jälkeiset vuodet olivat erityisen vaikeita. Talvi- ja jatkosota vaikuttivat myös myymälöiden hoitoon. Miesten lähdettyä sotaväkeen naiset nousivat osuuskaupoissa tärkeään asemaan, ja osuuskauppoihin perustettiin 1940- ja 50-luvuilla ahkerasti naistoimikuntia. Naiset järjestivät myymälätilaisuuksia, kursseja ja retkiä ja tekivät kuluttajaneuvontaa ja osuuskaupan jäsenhankintaa. Valistuksella ja ostajien opastamisella oli yhteiskunnallista merkitystä aikanaan. Samoin sillä, että naistoimikunnissa tehtiin määrätietoista työtä ensimmäisen naisedustajan saamiseksi osuuskaupan hallintoelimiin. Näin myös Osuusliike Toukolassa, naistoimikunnan pöytäkirjat 1950-luvulta kertovat. Arkistoistamme löytyvistä pöytäkirjoista voi todentaa myös sen, miten aktiivisia naistoimikunnat olivat. Toukolassa toimikunta järjesti vapaaehtoisvoimin kymmeniä tapahtumia vuodessa, kuten kahvituksia ja tuotemaistajaisia myymälöissä sekä pikaruoka- ja leipomiskursseja kansakouluilla. Oli tupailtoja, joiden ohjelmaan kuului keskusteluhetki aiheesta ”Kannattaako olla osuuskaupan jäsen?”. Emäntien iltapäivän aiheita olivat puolestaan ”Kata pöytäsi kauniisti” ja ”Mitä tarjota yllätysvieraille”. Asiakkaan asialla ollut toimikunta myös vuokrasi kangaspuita ja esitti johtokunnalle sadan hengen pitokaluston hankkimista lainakäyttöön. Naistoimikuntatyö jatkui osuuskaupoissa aina 1980-luvulle asti, ensin kotitaloustoimikunnan, sittemmin asiakastoimikunnan nimellä. Valtakunnan toinen S-market avataan Orimattilassa 60-luvun lopulla S-ryhmässä lähdettiin SOK:n johdolla muodostamaan yhden talousalueen käsittäviä alueosuuskauppoja perinteisten pitäjäosuuskauppojen tilalle. Myös 1950-luvulla perustettu Artjärven Osuuskauppa sulautui ajan hengen mukaisesti isompaan naapuriinsa Toukolaan vuonna 1967. Osuuskauppojen asema oli yleisesti alkanut muuttua tukalaksi maalta muuton kiihtyessä, sillä moni osuuskauppa eli maaseutumyymälöiden varassa. Kehitys jatkui 70-luvulla. Väki siirtyi taajamiin, ja vaikka lähimyymälät haja-asutusalueilla muodostuivat kannattamattomina rasitteiksi, niistä ei tohdittu luopua. Monet osuuskaupat ajautuivat vaikeuksiin myös Hämeessä. 70-luku oli toimintaympäristön asettamiin muutoksiin heräämisen ja fuusioiden aikaa. Maaseutuvoittoisten ja isompien kaupunkien ympärille rakentuneiden osuuskauppojen välillä oli vastakkainasettelua, mutta Hämeessä osuuskaupat löysivät monia muita alueita helpommin yhteisen sävelen. 70-luvun loppuun mennessä suurin osa Päijät-Hämeen osuuskaupois
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above