2–3/2019 Moodi 25
tiiviisti asiakasrajapinnassa. Samalla harjaannutaan
vuorovaikutus- ja tiimityötaidoissa,
sovelletaan tietoja- ja taitoja käytäntöön, ratkaistaan
ongelmia, toteutetaan työelämälähtöisiä
projekteja sekä lisätään alueemme
väestön palveluntarjontaa ja edistetään
hyvinvointia. TUAS Lab oppimisympäristönä
mahdollistaa sen, että innovaatiopedagogiikka
tuodaan vahvana osana laboratoriopalveluprosessien
eri vaiheisiin entistä luontevammalla
tavalla. Tämän lisäksi työelämäharjoittelut eri
kliinisen laboratoriotyön erikoisaloilla ovat
edelleen erittäin merkittävä osa sekä ammattialakohtaisten
kompetenssien että innovaatiokompetenssien
saavuttamiseksi.
Ohjaamalla osaajaksi
Tänä päivänä näytteenottotehtävissä työskentelee
muitakin terveydenhuoltoalan ammattilaisia
kuin laboratoriohoitajia. Tämä asettaa
toimipisteessä työskentelevät laboratoriohoitajat
uudenlaiseen asiantuntijarooliin,
kun laboratoriohoitajat kantavat muuta henkilöstöä
suuremman vastuun laboratoriopalveluprosessin
laadukkuudesta. Tämänkaltainen
asiantuntijatehtävä edellyttää laboratoriohoitajalta
perehdytys- ja ohjausosaamista sekä
hyvää kommunikointitaitoa, jotka ovat keskeisiä
innovaatiokompetensseja.
Bioanalyytikko-opiskelijat ovat Turun
ammattikorkeakoulussa useiden vuosien
aikana kehittäneet moniammatillisessa työympäristössä
tarvittavaa ohjausosaamista toimimalla
opettajan ohella ohjaajina nuoremmille
bioanalyytikko-opiskelijoille ja muille terveysalan
opiskelijoille. Toisten opettaminen paitsi
syventää alakohtaista tiedollista ja taidollista
osaamista, innovaatiokompetensseihin kuuluvaa
ohjaus- ja vuorovaikutusosaamista, edistää
myös molemminpuolista ymmärrystä toisen
terveysalan ammattilaisen tehtävästä, roolista
ja osaamisesta moniammatillisessa työympäristössä.
Ohjausosaamisessa, kuten kaikessa
muussakin oppimisessa, oppijan aktiivinen
rooli ja motivaatio ovat keskeisiä onnistumisen
kannalta. Ohjaustilanteeseen valmistaudutaan,
harjoitellaan oman osaamisen rajojen
tunnistamista sekä arvioidaan ja kehitetään
omaa toimintaa palautteen ja itsearvioinnin
kautta.
Lopuksi
Opiskelijoita tulee tukea ja valmentaa innovaatiopedagogiikkaan,
eikä Innopeda® aina vastaa
niitä toiveita, joita opiskelijoilla on opetuksen
ja oppimisen suhteen. Kuuntelemme herkällä
korvalla sitä palautetta, jota keräämme
ja saamme kaiken aikaa. Pedagogiikka elää ja
muuttuu arjessamme, ja muokkaamme opetusta
palautteen ja oppimistulosten pohjalta,
kehitymme ja kehitämme.
Innopeda® monipuolistaa opetusmenetelmiä
ja oppimisen tapoja. Se tarkoittaa sitä, että
yhä useammalle opiskelijalle löytyy mielekkäitä
tekemisen tapoja ja toisaalta yhä useampi
opiskelija joutuu joskus astumaan myös oman
mukavuusalueensa ulkopuolelle. Keskeistä on
löytää opintojakson, lukukauden ja koko oppimissuunnitelman
sisältä sellainen tasapaino,
jossa tuetaan opiskelijan oppimisvalmiuksien ja
itseohjautuvuuden kehittymistä sekä haastetaan
suunnitelmallisesti ja sopivalla tasolla siten, että
sekä oman ammatin keskeiset osaamisalueet,
että innovaatiokompetenssit kehittyvät.
Keskeiset laboratorioalan kompentessialueet
muodostavat kuitenkin edelleen koko
oppimissuunnitelman perustan. Näitä osaamisalueita
voidaan opiskella innovaatiopedagogiikan
keinoin, mm. toteuttamalla opetusta
sellaisin menetelmin, jotka tukevat Innopeda®
-kompetenssien kehittymistä. Vaikka tulevaisuuden
näkymät edellyttävät uudistumista,
meillä on kuitenkin myös paljon hyviksi todettuja
malleja ja käytänteitä, jotka haluamme
säilyttää. Koko opetusta ei siis ole tarpeen
uudistaa yhdellä kertaa. Velvollisuutenamme
on kuitenkin pohtia, miten tarjoamme sellaista
opetusta, jossa opiskelija hankkii tämän päivän
työelämässä tarvittavan alakohtaisen osaamisen
lisäksi innovaatiokompetensseja, jotka
tukevat hänen menestymistään tulevaisuuden
työelämässä ja sitä kautta auttavat myös yrityksiä
menestymään yhä tiukemmassa globaalissa
kilpailutilanteessa.
KIRJALLISUUSVIITTEET
1. OECD Forum 2016. The future of education. Viitattu
24.8.2019. https://www.oecd.org/forum/issues/forum
2016-issues-the-future-of-education.htm.
2. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Viitattu
12.8.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
2014/20140932.
3. Demos Helsinki 2017. Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta.
Helsinki: Demos Helsinki & Demos Effect.
Viitattu 24.8.2019. https://www.demoshelsinki.fi/
wp-content/uploads/2017/01/Ty%C3%B6-2040-Skenaarioita
ty%C3%B6n-tulevaisuudesta.pdf.
4. World Economic Forum 2016. The Future of Jobs. Employment,
Skills and Workforce Strategy for the Fourth
Industrial Revolution. Viitattu 23.8.2019. http://www3.
weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs.pdf.
5. Kansallinen innovaatiostrategia 2008. Viitattu 24.8.2019.
https://docplayer.fi/5842862-Kansallinen-innovaatiostrategia.
html.
6. Konst T. & Kairisto-Mertanen L. 2018. Innovation Pedagogy
– Preparing Higher Education Institutions for Future
Challenges. Turku: Turku University of Applied Sciences.
7. Opetusministeriö 2006. Yksitoista askelta luovaan
Suomeen. Luovuusstrategian loppuraportti. Viitattu
26.8.2019. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/
handle/10024/79946/opm43.pdf?sequence=1.
8. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2018. Tekoälyajan
työ. Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen,
osaamiseen ja etiikkaan. Viitattu 26.8.2019. http://
julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/
10024/160931/19_18_TEM_Tekoalyajan_tyo_WEB.
pdf?_ga=2.54906027.1242804703.1566633332-
1217428272.1566633332.
9. Dale E. 1969. Audio-Visual Methods in Teaching. Third
ed., New York: Dryden Press.
10. Penttilä T., Kairisto-Mertanen L., Putkonen A. & Lehto
A. 2014. Innovaatiokompetensseja innovaatiopedagogiikan
avulla. Teoksessa Rautkorpi T., Mutanen A. & Vanhanen
Nuutinen L. (toim.) Kestävä innovointi. Oppimista
korkeakoulun ja työelämän dialogissa. Helsinki: Metropolia
ammattikorkeakoulu.
/WEF_Future_of_Jobs.pdf
/www3
/
/