1/2019 Moodi 15
(Walker 2018). Ne ovat erityisen haitallisia
lisääntyessään kiinteistöjen erilaisissa vesijärjestelmissä,
joista ne voivat joutua ihmisten
hengitysilmaan. Legionellat voivat aiheuttaa
vakavan keuhkokuumeen päästyään hengitysteitse
aerosolimuodossa keuhkoihin, mutta
myös keuhkojen ulkopuolisia legionelloosi
infektioita esiintyy. Vuosittain Suomessa
on raportoitu sairastuvan noin 10–30 ihmistä
legionellojen vuoksi, mutta todellinen sairastuneiden
määrä voi olla jopa kymmenkertainen,
sillä legionelloosit ovat selvästi alidiagnosoitu
infektioryhmä. Euroopan tasolla kuolleisuus
legionellojen aiheuttamissa keuhkokuumeissa
on ollut noin 8–10 %. Legionellojen
taudinaiheuttamiskyky vaihtelee. Vaikka
monet meistä altistuvat legionelloille tietämättään
vaikkapa kotona, töissä, matkustellessa
tai ulkoillessa, hyvin harvat sairastuvat
niiden vuoksi.
Legionellabakteerit pystyvät lisääntymään
vesijärjestelmissä veden lämpötilan ollessa
20–45 °C:n välillä. Luonnonvesien lämpötilaan
emme voi vaikuttaa, mutta ihmisten terveyden
suojelemiseksi tätä lämpötila-aluetta
on syytä välttää rakennetuissa vesijärjestelmissä.
Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoja
koskeva asetus määrittelee, että kiinteistöjen
sisäiset vesijohdot on suunniteltava ja asennettava
siten, että kylmän talousveden lämpötila
on enintään 20 °C (Ympäristöministeriö,
1047/2017). Legionellojen kasvun estämiseksi
lämpimän veden minimilämpötilaksi on määrätty
vähintään 55 °C.
Veden laadun hallinta on sitä vaikeampaa
mitä suurempi kiinteistö on, ja tämä voi näkyä
legionellojen yleisenä esiintymisenä esimerkiksi
sairaaloiden vesijärjestelmissä. Sairaaloiden
vesijärjestelmien hygieniaan tulisikin
kiinnittää enemmän huomiota, mm. selvittää
legionellatilanne ja ottaa käyttöön tehokkaita
torjuntakeinoja legionelloja vastaan. EU:ssa
on parhaillaan valmisteilla juomavesidirektiivin
päivitys. Uuteen direktiiviin on ensimmäisen
kerran tulossa mukaan legionellabakteerien
säännölliset analyysit monenlaisista riskikiinteistöistä
kuten sairaaloista. Direktiivimuutos
tuo tullessaan paljon työtä, mutta
myös tarpeellista tietoa siitä, missä vesijärjestelmissä
legionelloja esiintyy, minkä jälkeen
torjuntatoimia pystytään tehostamaan infektioiden
ehkäisemiseksi.
Tällä hetkellä selvästi Suomea kuumemmilla
alueilla kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa
havaitaan asukaslukuun suhteutettuna
huomattavasti enemmän legionellooseja
kuin Suomessa. Esimerkiksi Italiassa sairastui
legionelloosiin 3,3 /100 000 asukasta
vuonna 2017, eli 6–7 kertainen osuus väestöstä
Suomessa havaittuun osuuteen nähden
(0,5/100 000 asukasta, ECDC 2019). Ilmastonmuutoksen
myötä tapahtuvan lämpenemisen
vuoksi raakaveden, verkostoveden ja kiinteistöissä
olevan kylmän veden lämpötila voi
nousta edistäen legionellojen kasvumahdollisuuksia
myös Suomessa.
Vesijärjestelmissä, joissa legionellojen kasvua
ei voida torjua riittävästi lämpötilan avulla,
mikrobeja torjutaan veden jatkuvalla klooridesinfioinnilla.
Näiden vesijärjestelmien, kuten
pore- ja uima-altaiden ja erilaisten jäähdytysjärjestelmien,
legionellatorjunnan tehokkuus
olisi syytä testata säännöllisesti. Tähän mennessä
suurimmat, jopa satoja ihmisiä kerralla
sairastuttaneet legionelloosiepidemiat ovat
aiheutuneet jäähdytystornien levittämän legionella
aerosolin vuoksi. Tulevaisuudessa säiden
lämmetessä jäähdytysjärjestelmien käyttötarve
Suomessa saattaa merkittävästi kasvaa.
Lopuksi
Veden lämpötilan noustessa vesiympäristön
ja tarkasteltavan mikrobin ominaisuuksista
riippuen mikrobien lukumäärä vedessä
voi lisääntyä. Tällä voi olla teknis-esteettisiä
vaikutuksia, kuten limoittumista. Suotuisissa
olosuhteissa vedessä voi myös tapahtua tiettyjen
ihmisten terveyden kannalta haitallisten
mikrobien lisääntymistä. Tässä kirjoituksessa
keskityimme uimarantojen vibrioihin ja
rakennettujen vesijärjestelmien legionellabakteereihin.
Sekä vibriot että legionellat lisääntyvät
lämpimässä vedessä ja aiheuttavat ihmisillä
vakavia infektioita ja ovat osittain kovinkin
alidiagnosoituja. On kuitenkin mainittava,
että kaikki lämpenevän ilmaston vaikutukset
eivät ole yksiselitteisesti haitallisia. Esimerkkinä
tästä sellaisten mikrobien kuten kampylobakteereiden,
jotka eivät pysty lisääntymään
vesiympäristössä, säilyvyysmahdollisuuksien
huononeminen vesien lämmetessä. Kaiken
kaikkiaan ilmastonmuutoksen myötä vesivälitteisiä
infektioriskejä on tarkasteltava uudelleen.
Erityisesti sään ääri-ilmiöiden yleistymisen
myötä tarve vesihuollon varautumiseen
kasvaa. Ennustettuun lisääntyvään vesiepidemioiden
uhkaan on syytä varautua, ja infektioriskeihin
varautuminen edellyttää oikea-aikaisia
ja tehokkaita riskinhallintatoimia.
KIRJALLISUUTTA
European Centre for Disease Prevention and Control, Surveillance
Atlas of Infectious Diseases. https://ecdc.europa.eu/
en/surveillance-atlas-infectious-diseases
Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A.,
Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009.
Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia
varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. http://
helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.
pdf?sequence=1
Kauppinen A, Al-Hello H, Zacheus O, Kilponen J, Maunula L,
Huusko S, Lappalainen M, Miettinen I, Blomqvist S,
Rimhanen-Finne R. (2017) Increase in outbreaks of gastroenteritis
linked to bathing water in Finland in summer 2014.
Euro Surveill. 23;22(8). pii: 30470. doi: 10.2807/1560-7917.
ES.2017.22.8.30470.
Korhonen, J. 2002. Suomen vesistöjen lämpötilaolot 1900-
luvulla. Osa II. http://www.environment.fi/
download.asp?contentid=10498&lan=fi P. 46.
NOAA (2016) Extended reconstructed sea surface temperature
(ERSST.v4). Information, N.C.f.E. (ed), National Oceanic
and Atmospheric Administration.
Pachauri, R. K. , et al. (2014): Climate Change 2014: Synthesis
Report. Contribution of Working Groups I, II and III to the
Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on
Climate Change / R. Pachauri and L. Meyer (editors) , Geneva,
Switzerland, IPCC, 151 p., ISBN: 978-92-9169-143-2 .
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiedote 19.7.2018. Sinileväinen
vesi on riski ihmisille ja eläimille. https://thl.fi/fi/-/
sinilevainen-vesi-on-riski-ihmisille-ja-elaimille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, uutinen 26.7.2018. Lämpimät
säät lisäävät riskiä saada infektio uimarannalta. https://
thl.fi/fi/-/lampimat-saat-lisaavat-riskia-saada-infektio
uimarannalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, infektiouutinen 6.5.2018.
Lämmin kesä on lisännyt vibriotartuntoja –kyse ei kuitenkaan
ole kolerasta. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/-/
lammin-kesa-lisannyt-vibriotartuntoja-kyse-ei-kuitenkaan
ole-kolerasta.
Walker J.T. (2018) The influence of climate change on waterborne
disease and Legionella: a review. Perspectives in Public
Health. September 2018 Vol 138 No 5 282-286. https://journals.
sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1757913918791198
Weiskerger, C.J..; Brandão, J.; Ahmed, W.; Aslan, A.; Avolio,
L..; Badgley, B.D..; Boehm, A.B..; Edge, T.A..; Fleisher, J.M..;
Heaney, C.D..; Jordao, L.; Kinzelman, J.L..; Klaus, J.S..; Kleinheinz,
G.T..; Meriläinen, P.; Nshimyimana, J.P..; Phanikumar,
M.; Piggot, A.M..; Pitkänen, T.; Robinson, C..; Sadowsky, M.J..;
Staley, C..; Staley, Z.R..; Symonds, E.M.; Vogel, L.J..; Yamahara,
K.M..; Whitman, R.L..; Solo-Gabriele, H.M..; Harwood,
V.J.. Impacts of a Changing Earth on Microbial Dynamics and
Human Health Risks in the Continuum between Beach Water
and Sand. Preprints 2019, 2019010225 (doi: 10.20944/preprints201901.0225.
v1). Kuva 1. Keskimääräinen meriveden pintalämpötilan muutos vuosien 1880–2015 välillä
(NOAA 2016; Weiskerger ym., 2019).
/
/
/
/
/1757913918791198