Huumeidenkäyttäjien bakteeri-infektiot
2/2018 Moodi 13
TUOMAS NIEMINEN
on sisätautien ja
infektiosairauksien
erikoislääkäri,
osastonylilääkäri,
Sairaanhoidollisten palvelujen
liikelaitos Satadiag,
Satakunnan sairaanhoitopiiri.
Huumeidenkäyttö kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää
monella
tavalla. Yleisin päivystykseen hakeutumisen
syy on bakteeri-infektiot.
Pistoshuumeiden käyttäjät hakeutuvat
hoitoon monesti vasta todella sairaina;
kuumeilevalla huumeidenkäyttäjällä onkin
aina muistettava myös vakavan bakteeri-infektion
mahdollisuus.
Huumeiden käyttö on Suomessa merkittävä
ongelma. 15-69 -vuotiaista 17 % käyttänyt
ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta,
yleisimmin kannabista. Huumeidenkäytön
on arvioitu aiheuttavan vuodessa
38-61 miljoonan euron kustannukset terveydenhuoltojärjestelmälle
ja
vaikutus ennenaikaiseen
kuolemaan on merkittävä.
Opiaattien ja amfetamiinin
ongelmakäyttäjiä on
arvioitu olevan Suomessa
n. 18 000–30 000. Näitä
aineita käytetään usein piikittämällä
ja usein mukana
on muiden huumausaineiden
sekakäyttöä. Juuri pistoshuumeita
käyttävää ryhmää koskettaa suurin
osa huumeidenkäyttöön liittyvistä bakteeri
infektioista. Tässä artikkelissa keskitytään
pistoshuumeidenkäyttäjien infektioihin ja jatkossa
huumeidenkäyttäjä-termillä tarkoitetaan
pistoshuumeidenkäyttäjää.
Bakteeri-infektioiden lähteet
Huumausaineet aiheuttavat käyttäjiensä immuunipuolustukseen
muutoksia, ja altistavat
tätä kautta eri tyyppisten infektioiden kehittymiselle.
Opiaatit ja kannabinoidit sitoutuvat
suoraan omiin reseptoreihinsa ja aiheuttavat
muutoksia elimistön puolustusjärjestelmien
toimintaan mm. valkosolujen toimintaa
heikentämällä. Opiaattien, kannabinoidien,
kokaiinin ja amfetamiinin on todettu aiheuttavan
puolustusmekanismeja heikentäviä
muutoksia myös epäsuorasti hermoston
kautta. Bakteeri-infektioille altistavat huumeidenkäyttäjillä
myös puutteellinen ravitsemus,
huono hygieniataso ja heikot ja tiiviit
asuinolot. Ihon puhdistus ennen pistoksia on
usein puutteellista ja huumeiden valmistuksessa
sekä annostelussa käytetyt välineet epästeriilejä.
Hampaiden kunto on usein heikko ja
tätä kautta myös hammasperäisen infektiot
ovat mahdollisia.
Pistettävät huumausaineet itsessään voivat
toimia bakteeri-infektion lähteenä. Erityisesti
heroiinin valmistusprosessissa on kuvattu huumausaineen
kontaminoituneen itiöitä muodostavalla
bakteerilla, kuten Clostridium- tai
Bacillus-lajin bakteereilla. Bakteerien vaativia
olosuhteita kestävät itiöt säilyvät valmistusprosessissa
elinkelpoisena ja elimistöön pistettynä
aiheuttavat infektion kuten botulismin,
jäykkäkouristuksen, kuoliota aiheuttavan kalvotulehduksen
tai paikallisen pernaruttoinfektion.
Euroopassakin on kuvattu tämänkaltaisia
epidemioita 2000-luvulla. Suomessa pääasiallisin
opiaatti väärinkäytössä on buprenorfiini,
joten meidän oloissa heroiiniin liittyvät infektiot
ovat tämän vuoksi harvinaisempi.
Suussa käyneitä tai hampailla murskattuja
tabletteja saatetaan liuottaa ja pistää suoneen.
Tällöin suun normaaliflooran bakteerit
voivat aiheuttaa infektioita. Neulojen nuolemiseen
on liitetty Eikenella
corrodens -bakteerin aiheuttamia
infektioita. Vesijohtovettä
käytetään usein
puhdistamattomana huumausaineen
liuottamiseen.
Tähän liittyen on todettu
mm. Pseudomonas aeruginosa
-bakteerin aiheuttamia
epidemioita.
Varsinaisen huumausaineen
lisäksi epäpuhdas käyttövälineistö voi
toimia infektioiden lähteenä. USA:n ensimmäinen
avohoitoon liittyvä MRSA-epidemia
on kuvattu juuri huumeidenkäyttäjillä. Epidemian
lähteeksi epäiltiin yhteiskäytössä olleita
pistosneuloja. Huumeidenkäyttäjillä on todettu
keskivertoväestöä suurempi Staphylococcus
aureus –bakteerin nenäkantajuus. Samoja välineitä
käytettäessä ja tiiviiseen fyysiseen kanssakäymiseen
liittyen kantajuus leviää. Suomessa
on viime vuosina tavattu huumeidenkäyttäjillä
MRSA:n aiheuttamia infektioita ainakin
pääkaupunkiseudulla. Tuberkuloosin leviämistä
huumeidenkäyttäjien keskuudessa on raportoitu
yhteisen vesipiipun käyttöön liittyen.
Iho- ja pehmytkudosinfektiot
Iho- ja pehmytkudostulehdukset ovat pistoshuumeiden
käyttäjillä yleisin infektioihin liittyvä
syy päivystykseen hakeutumiseen. Eri
tutkimuksissa huumeidenkäyttäjien elinikäinen
riski saada ihoinfektio tai absessi on ollut
jopa 70 %. Riskitekijöiksi infektion kehittymiselle
on todettu ainakin likaisten neulojen
käyttö, huumausaineen pistäminen ihon
alle kudokseen sekä laskimoveren aspirointi ja
sen ruiskuttaminen takaisin suoneen. Kokaiinin
ja heroiinin pistäminen yhdenaikaisesti voi
aiheuttaa kudosten kuoliota lisäten myös pehmytkudosinfektion
riskiä. Epäpuhtaiden aineiden
piikittäminen aiheuttaa verisuoniin tulehduksia
ja vähitellen pinnallisten laskimoiden
tuhoutuessa huumeidenkäyttäjä joutuu
siirtymään yläraajojen suonista esim. alaraajoihin
tai kaulalle.
Pistospaikan ympäristön paiseet ovat tavallisimpia
ihoinfektioita, joita yleisyydessä seuraavat
ihon ja pehmytkudoksen infektiot (selluliitit)
ja haavaumat. Vaikeampia pehmytkudosinfektioita,
kuten nopeasti eteneviä ja henkeä
uhkaavia kudos- ja kalvotulehduksia (faskiitteja)
on näistä infektioista noin prosentti.
Tyypillisesti pehmytkudosinfektiot ovat stafylokokkien
tai streptokokkien aiheuttamia,
mutta sekainfektiot, joissa on anaerobibakteereita
mukana, ovat tavallisia. Useita Bacillus
anthracis (pernarutto) tai Clostridium botulinum
–bakteerien aiheuttamia pehmytkudosinfektioita
on kuvattu Brittein saarilla ja Saksassa
2000-luvulla erityisesti heroiinin käyttöön
liittyen.
Veriviljelyiden lisäksi keskeistä on ottaa
märkäeritteestä, haavasta tai kudoksesta bakteeriviljelynäyte
aiheuttajamikrobien varmistamiseksi.
Mahdollinen viljelytulos auttaa hoitamaan
esim. stafylokokki- tai streptokokki-infektioita
kapeampikirjoisilla antibiooteilla,
kun taas muutoin joudutaan usein melko laajakirjoiseen
aloitushoitoon useiden mahdollisten
taudinaiheuttajien kattamiseksi. Paiseiden
hoidossa kirurginen avaus on keskeinen.
Luu- ja nivelinfektiot
Huumeidenkäyttäjillä esiintyy lähinnä verenkierron
välityksellä kehittyviä, hematogeenisia,
luu- ja nivelinfektioita. Nämä voivat sijaita
epätyypillisissä paikoissa, joskin tavallisimmat
sijainnit ovat selkäranka ja polvet. Tyypillisin
taudinaiheuttaja on jälleen Staphylococcus aureus,
mutta myös A- ja G-ryhmän streptokokkien
ja gramnegatiiviset sauvabakteerien, kuten
Pseudomonas aeruginosan, aiheuttamia infektioita
esiintyy. Mikäli kyseessä ei ole akuutisti
henkeä uhkaava infektio, olisi hyvä pyrkiä
saamaan luusta tai nivelestä näyte mikrobiologisia
tutkimuksia varten ennen antibioottihoidon
aloitusta, erityisesti jos veriviljelyissä ei ilmene
etiologiaa paljastavaa kasvua. Bakteerien
ohella näytteistä kannattaa etsiä myös mahdollisia
hiivasieniä ja mykobakteereja.
HUUMAUSAINEET
Opiaattien ja
amfetamiinin ongelmakäyttäjiä
on arvioitu
olevan Suomessa
n. 18 000–30 000.
Jatkuu seuraavalla sivulla