3/2017 Moodi 17
erikoistuvien lääkärien kohdalla tulee määritellä
ja kirjata. Laadunvarmistusmenettelyjen
kattavuutta, frekvenssiä ja tuloksia arvioidaan
akkreditoinnissa,
kuten muidenkin tutkimusten
laadunvarmistusta.
Tyypillisesti obduktioiden
volyymi on
yksikössä pieni verrattuna
histopatologisiin
tutkimuksiin, joten tämän
voi ottaa huomioon
laadunvarmistusmenettelyjen
riittävyyden arvioinnissa.
Aiemmin ulkoista
laadunvarmistusta
ei ole ollut Suomessa
tarjolla, mutta 2017 Labquality
aloitti obduktioihin
suunnatun laatukierroksen
ohjelmansa
osana.
Ruumiinavausten
dokumentoitu
toimintajärjestelmä – akkreditoinnin
edellyttämät toimenpiteet
Obduktiotoiminta oli HUSLAB Patologian viimeinen
suurempi kokonaisuus, jota ei vielä
ollut akkreditoitu. Vuodenvaihteessa 2015–
2016 HUSLABin organisaatiomuutoksen jälkeen
tämän toiminnan akkreditointi kirjattiin
tavoitteisiin, ja ensimmäiset toteutussuunnitelmat
tehtiin yhdessä obduktiotoiminnasta
vastaavien henkilöiden kanssa. Akkreditointi
päätettiin hakea pätevyysalueen laajennuksena
(ISO 15189:2012). Kehitysprosessissa
valmistettaisiin laatukäsikirja, joka toimisi
työohjeena ja perehdytysmateriaalina
uusille
työntekijöille.
Alkuvuodesta 2016
tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa
huomattiin,
että varsinaisesta
ruumiinavauksen suorittamisesta
teknisenä
suorituksena on varsin
vähän materiaalia, eikä
juuri ollenkaan suomeksi.
Suurin osa saatavilla
olleista materiaaleista
oli kirjoitettu selvästi
1900-luvun alun ja
1960-luvun välissä. Obduktiopreparaattorin
toimenkuvasta ei löytynyt
juuri ollenkaan kirjallista
materiaalia. Lisäksi
ruumiinavaustoimintaa
ja kuolemansyynselvitystä säätelevät
lait ja asetukset koottiin käsikirjan viitteeksi.
Laatukäsikirja jaettiin kahteen isompaan
kokonaisuuteen: aikuis- ja lapsivainajiin. Nämä
jaettiin edelleen kahteen kokonaisuuteen:
vainajalogistiikkaan ja ruumiinavaustoimintaan.
Lisäksi kirjattiin huolto-, varastotäydennys
ja perehdytysasiat omiksi kokonaisuuksiksi.
Vainajalogistiikan osuuteen kirjattiin kaikki
vainajaliikenteeseen liittyvät asiat sekä
obduktiokanslian toimintaan, erityisesti lähetteisiin
liittyvä toiminta. Samassa osuudessa
käsiteltiin myös ennen varsinaisen avauksen
aloittamista huomioon otettavia juridisia
seikkoja.
Ruumiinavaustoiminnan osuuteen kirjattiin
kaikki avaussalissa tapahtuva työskentely.
Tässä kohdassa ohjeistusta viitattiin kahteen
olemassa olevaan materiaaliin: Obduktiotoiminnan
ohjeistus sairaalalääkäreille /
HUSLAB Patologia ja Obduktiotoiminta (preparaattorin
työnkuva) / Opinnäytetyö.
Työohjeet (esim. vainajan sisään- ja uloskirjaus,
lähetteen asianmukaisuuden tarkastusprotokolla
ja histologian kasettien tekeminen)
tehtiin omiksi työohjeiksi, jotka ovat käsikirjan
liitteenä. Näin yksittäisen ohjeen päivittäminen
olisi kevyempää.
Perehdytyksen tarkastuskortti ja muistilista
tehtiin myös omaksi liitteeksi ja se vakioitiin
osaksi perehdytysprotokollaa. Näin obduktio
osastolla ei tarvitse erillistä perehdytyskansiota,
eikä sitä näin ollen tarvitse erikseen
päivittää.
Ohjeita, käsikirjaa ja käytäntöjä on edelleen
kehitetty ja työstetty käytännössä havaittujen
seikkojen pohjalta sekä seurattu
näiden vaikutusta ja muutoksia.
Käsikirjaa ja sen liitteitä on nyt käytetty
kolmen obduktiopreparaattorin perehdytysmateriaalina.
Sitä tullaan edelleen kehittämään
keittokirjamaiseen suuntaan, jolloin
äärimmilleen vietynä ajatuksena uusi työntekijä
selviäisi työvaiheista pelkän materiaalin
avulla.
Käsikirjaprojektin edetessä myös kommunikaatio
obduktio-osaston väen, mukaan lukien
osastonlääkäri ja osastonylilääkäri, parantui
ja selkiytyi entisestään, sekä kokonaiskäsitys
osaston toiminnasta selkeytyi koko
tiimille. Samalla huomattiin myös osaston
kehityskohtia, ja näitä lähdettiin viemään
eteenpäin joko omina projekteina tai osana
laatukäsikirjaa.
Yhteenveto
Lääketieteellinen ruumiinavaus on mahdollista
akkreditoida samoin periaattein kuin
muutkin patologian kudostutkimukset käyttäen
samaa standardia. Arvioijat pystyvät soveltamaan
standardia niin, että diagnostiikan
luotettavuus voidaan arvioida huolimatta
ruumiinavauksen laajaan havainnointiin ja
näytteenottoon perustuvasta tutkimuksesta.
Pohjana on käytetty muitakin standardeja,
mutta lääketieteellisen laboratorion standardi
ISO 15189 vaikuttaa käyttökelpoiselta.
Obduktiopreparaattorit Kirpo Kakkonen ja Heikki Kumpare tarkastavat lähetteen numeron, ja vainajan
tiedot kirjataan taululle tunnistusta varten.
Obduktiotoimintaan
tulee kohdentaa laadunvarmistusmenettelyjä,
kuten muuhunkin
laboratoriotoimintaan,
esimerkiksi viiveaikaseurantaa,
auditointeja,
näytteiden uudelleenarviointia
ja ulkoisia
laatukierroksia.
KUVA: PIKE KORKIAKOSKI