KLIININEN KEMIA JA BIONANALYTIIKKA Bioanalytiikan YAMK-opinnot verkossa RIITTA LUMME, Metropolia Ammattikorkeakoulu SIRKKA-LIISA HALIMAA, Savonia ammattikorkeakoulu EEVA LIIKANEN, Tampereen ammattikorkeakoulu MIKA PALDANIUS, Oulun Ammattikorkeakoulu YULLA PENTTINEN, Yrkehögskolan Novia lempi ammattikorkeakoulututkinto on osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. 48 Moodi 2/2017 Tutkinto rinnastetaan yliopistossa suoritettavaan maisteritutkintoon, mutta on profiililtaan ammatillisesti ja käytännönläheisesti suuntautunut. Syksyllä 2016 alkoivat bioanalyytikoille suunnatut oman alan opinnot (20 op) osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Opinnot suunniteltiin ja toteutetaan viiden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Mukana ovat Metropolia, Novia, Oulun, Savonia ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Opiskelu tapahtuu kokonaan verkkoympäristössä. Tässä artikkelissa esitellään ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja 20 op:n verkosto opintoja sekä tutkinnon suorittaneiden tarvetta kliinisissä laboratorioissa. Bioanalytiikan verkko-opinnot YAMK-koulutuksen pedagogisia tunnuspiirteitä ovat opiskelijalähtöisyys, vuorovaikutteisuus ja monipuoliset oppimisympäristöt. Viime syksynä alkaneet bioanalytiikan opinnot toteutuvat marraskuun 2016 ja lokakuun 2017 välisenä aikana. Niiden tavoitteena on, että osallistuja kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja kansainvälistä laatutyön osaamista. Opinnoissa hyödynnetään näyttöön perustuvaa tietoa ja oppimistehtävät pyritään toteuttamaan niin, että ne aidosti palvelevat laboratoriotyön kehittämistä. Bioanalytiikan opinnot ovat osa kunkin ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinto-ohjelmia. Metropolia Ammattikorkeakoulu koordinoi opintoja ja jokaisella opintojaksolla on omat vastuuopettajat. Opintojen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu opettajia eri ammattikorkeakouluista. Oppimisympäristönä käytetään Metropolian Moodle-alustaa. Bioanalytiikan opintoihin kuuluu kolme opintojaksoa: • Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory 5 op • New Methods in the Clinical Laboratory 5 op • Expertise in Clinical Laboratory Work 10 op Opintojaksojen materiaalit ovat englanninkielisiä, mutta opiskelijat ovat työskennelleet ja tehneet tehtäviä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Verkko-opinnoissa on olennaista pedagoginen monipuolisuus, opintojen muokattavuus, opiskelijoiden itseohjautuvuus ja sosiaalinen vuorovaikutus sekä kustannustehokkuus (4). Opinnot sisältävät esitestejä, verkkoluentoja, kirjallisia tehtäviä, tutorointia ja vertaisarviointia. Jatkuvan laadun parantamisen jaksoon kuuluu myös kehittämistehtävä, jonka aiheet tulevat osallistujien omilta työpaikoilta. Kehittämistehtävien tarkoituksena on edistää jatkuvaa laadun parantamista laboratoriotyössä. Kehittämistehtävä tuo opiskelijoiden mukaan uutta näkökulmaa omaan työhön ja auttaa havaitsemaan asioita, joita omassa työssään voi kehittää. Osa tehtävistä tuottaa konkreettisia käyttöön otettavia työvälineitä, kuten työ- ja toimintaohjeita tai täydennyskoulutusmateriaalia. Opintoihin kuuluu myös uusien laboratoriomenetelmien opiskelu. Tämän vuotisessa toteutuksessa opiskelijat perehtyivät mm. massaspektrometrian uusimpiin sovelluksiin kliinisissä laboratorioissa (2) ja valitsemaansa menetelmään. Parhaillaan on käynnissä Expertise in Clinical Laboratory Work –opintojakso (10 op), joka sisältää kaksi osaa. Ensimmäisessä niistä keskitytään preanalytiikkaan ja asiakasprosesseihin, jälkimmäisessä opiskelijan oman kiinnostuksen mukaiseen kliinisen laboratoriotyön asiantuntijuusalueeseen, josta jokainen kirjoittaa katsausartikkelin. Tavoitteena on, että artikkelit ja niissä tuotettu tietoa saadaan mahdollisimman hyvin laboratorioalan käyttöön. Vuosina 2010–2013 ylemmän tutkinnon suorittaneista 30 bioanalyytikosta kaikki ovat työllistyneet. Ylemmän tutkinnon sijoittuminen työelämässä Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita on ollut työelämässä noin kymmenen vuoden ajan. He ovat työllistyneet hyvin. Vuosina 2010–2013 ylemmän tutkinnon suorittaneista 30 bioanalyytikosta kaikki ovat työllistyneet. Valmistuneita bioanalyytikoita on sijoittunut tiimivastaavaksi, kliiniseksi asiantuntijaksi, lähiesimies- ja opetustehtäviin. Vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet (N=325) kokivat hyötyneensä tutkinnosta. Vastaajista 49 % edusti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa. Uramahdollisuudet olivat parantuneet ja vastaajat arvioivat osaamisensa kehittyneen. Noin puolet ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista jatkoi tutkinnon suorittamisen jälkeen samassa työpaikassa ja samoissa työtehtävissä kuin ennen tutkintoa. (3) Alakohtaisesti on kuitenkin eroja, johtaako ylempi AMK-tutkinto uusiin tehtäviin laboratoriossa, ja minkälaisia työtehtäviä kliinisissä laboratorioissa on tarjolla ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille bioanalyytikoille. HUSLABin johtava resurssipäällikkö Hannele Nurkkala toteaa, että heillä ylemmän ammattitutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Henkilökuntaa kannustetaan jatko-opintoihin ja opiskelua tuetaan, koska lähivuosina tulee olemaan tarvetta erityisesti hallinnollisesta ja esimiesosaamisesta. HUSLABin arvion mukaan työelämästä poistuu noin 50 % lähiesimiehistä seuraavan kuuden vuoden sisällä. YAMK-opintojen suoritus huomioidaan myös siten, että työntekijät voivat halutessaan saada erilaisia vastuutehtäviä ja osallistua myös aktiivisesti kehittämiseen. Osastonhoitaja Eija Kettunen KYS:n kuvantamisyksiköstä kommentoi, että YAMK-koulutus on aktivoinut työyksikköä pohtimaan asioita ja asiantuntijuusroolia aiempaa laajemmin. Hänen mukaansa YAMK-koulutus on myös tukenut yrittäjyyteen. Koordinoiva osastonhoitaja Sari Kärki Vaasan keskussairaalan kliinisestä laboratoriosta kommentoi tulevaisuuden näkymiä seuraavasti: "Kliinisen laboratoriotieteen maisteriopintojen loputtua Suomesta, pidän erittäin tärkeänä, että bioanalyytikoiden jatko-opintomahdollisuudet säilytetään. Kliinisissä laboratorioissa tarvitaan jatkossakin oman alan asiantuntijoita, joilla on käsitys tieteellisen tiedon tuottamisesta ja hakemisesta toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Hallinnolliset tehtävät edellyttävät myös korkeakoulututkintoa. Yhä suurempia laboratorio- organisaatioita muodostetaan, ja esimiehenä tulee olla tietoinen laboratorioalan viimeisimmistä trendeistä." Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kehui ammattikorkeakoulujen ”draivia” ja niiden merkitystä yhteiskunnalle maaliskuun lopulla eduskunnassa pitämässään juhlapu-
MOODI | 2017 / No2
To see the actual publication please follow the link above