2/2017 Moodi 21 PREANALYTIIKKA PREANALYTIIKKAA AMSTERDAMISSA TEKSTI: JONNA PELANTI, HARRI LAITINEN JA TANJA ELO KUVAT: JONNA PELANTI Järjestyksessään neljäs Euroopan laboratoriolääketieteen yhdistyksen (EFLM) preanalytiikan kongressi järjestettiin keväisessä Amsterdamissa 24. - 25.3.2017. Labqualitysta oli mukana yksi posteri, jossa me koulutuksen osallistujat esittelimme preanalytiikan kierrosten dataa monen vuoden ajalta. Posteri oli isossa seurassa – tilaisuudessa oli yhteensä 134 posteria. Osallistujiakin oli noin 600. Suomalaisia oli yllättävän paljon ja se kertoo osaltaan paljon siitä, miten hyvin seuraamme alan kansainvälistä kehitystä. Kohti interaktiivista laboratoriotoimintaa Ohjelma oli täyteläinen ja mielenkiintoinen. Ensimmäisenä päivänä perjantaina Sverre Sandberg, EFLM:n presidentti, pohti tervetulotoivotuksen jälkeen, keskittyvätkö ammattilaiset vain laboratorion ”ydinasiaan” eli tulosten tarkkuuteen ja nopeaan raportoimiseen, vai olemmeko kiinnostuneita myös seurauksista ja tuloksen hyödyntämisestä potilaan parhaaksi. EFLM:n preanalytiikan työryhmän jäsen Mads Nybo raportoi tämän jälkeen työryhmän kehitystyöstä Euroopan preanalytiikan laadun hyväksi: mm. suosituksista ja julkaisuista liittyen vaikkapa potilaan tunnistamiseen sekä näytteenottoon valmistautumiseen. Innovaatio-osuudessa Giuseppe Banfi pohti sairaalan kokemuksia laboratorioinnovaatioiden keskellä ja sponsori BD:n edustaja Stephen Church käsitteli näitä yrityksen kannalta. Peter Vermeersch kertoi, miten he ovat laboratoriossaan ottaneet massaspektrometrian hyötykäyttöön ja automatisoineet kaikki mahdolliset osa-alueet analytiikasta. Sessio päättyi Giuseppe Lippin johdolla interaktiiviseen kyselyyn, jossa kaikki saivat kertoa, mitä useassa potilastapauksessa oli pielessä. Tulokset kerättiin kännykkäapplikaation kautta, ja oikeat vastaukset käytiin yhdessä läpi. Tämä osa oli erittäin antoisa, mutta valitettavasti se aikataulun venymisen takia jouduttiin käymään läpi liian nopeassa tahdissa eikä oppimiselle ja pohtimiselle juuri jäänyt aikaa. Tapaukset oli hyvin valittu ja kaikissa oli opin kannalta sellaista, mikä usein jää jopa laboratorioammattilaisilta osin huomiotta. Iltapäivän Demand management (vapaasti käännettynä Tutkimuspyyntöjen hallinta) -sessiossa Maria Salinas kertoi kokemuksia pyyntöstrategioista sekä niiden hallinnoimisesta. Lakdasa Devananda Premawardhana puhui mielenkiintoisesti, kuinka akuutin vaiheen kilpirauhashäiriön hoidossa saatiin vähennettyä turhia tutkimuspyyntöjä kouluttamalla ja auditoimalla. Robert Tepaske ja Prim de Bie kertoivat, miten Lean ja laboratorion älykäs käyttö voivat auttaa teho-osastoa toimimaan paremmin. Pitkän päivän viimeinen sessio aloitettiin tutustumalla diagnostisiin polkuihin. Georg Hoffman kertoi, miten laboratoriojärjestelmä voisi auttaa tekemällä älykkäitä valintoja lääkäreiden määräämistä tutkimuksista tekemällä sekundääritutkimuksia alkuperäisten tutkimuspyyntöjen tulosten perusteella. Näin potilas saisi nopeammin tiedon ja diagnoosin. Tämä oli erinomainen puheenvuoro ja osoitus siitä, miten laboratorio voisi tukea entistä paremmin diagnoosien tekoa. Michael Cornes kertoi, miten jo tilausvaiheessa laboratoriojärjestelmä voisi tukea lääkäriä oikeiden tutkimusten valinnassa. Lopuksi päivän päätteeksi Geoffrey Baird kertoi Yhdysvalloissa käytössä olevasta Choose wisely -toiminnosta. Tutkimusten valinnassa ohjataan ja tällä tavalla on mahdollista todella säästää kuluissa, kun tilataan vain se mitä tarvitaan, eikä paketteja, joissa on turhia, kalliita testejä. Vieritestien preanalytiikka sairaaloissa Lauantaina päivä alkoi ajoissa ja nyt huomion sai vieritestien preanalytiikka. Antoine Guillon jakoi kokemuksensa siitä, miten 37 vuodepaikan teho-osastolla on verikaasutestien tekeminen viilattu parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Hän oli tehnyt hyvin ansiokkaan vertailun vierianalytiikan optimaalisesta hyödyntämisestä erikokoisissa Jatkuu sivulla 24
MOODI | 2017 / No2
To see the actual publication please follow the link above