Kotitesteillä lisää terveitä elinvuosia MERJA AUVINEN on filosofian tohtori, EMBA ja dosentti sekä DiagFactor Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Me kuluttajat arvostavamme terveyttä ja toivomme terveitä elinvuosia. Kuluttajien kotitestit - geeni- ja terveystestit - ovat keino tehdä aitoja henkilökohtaisia tekoja hyvän terveyden kokemisen lisäämiseksi. Yli miljoona kuluttajaa on teettänyt geenitestin 23andme-nettipalvelun kautta, ja terveystesteillä (diagnostisilla pikatesteillä) on globaalit verkkokauppamarkkinat. Tulevaisuus – kansalainen osallistuu ja ottaa vastuuta Hyvällä terveydellä tarkoitetaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia – ei pelkästään sairauden puuttumista (1). Elintapamme vaikuttavat terveyden kokemukseen 40 %, perimä 30 %, ympäristö ja sosiaaliset tekijät 20 % ja terveydenhuolto 10 %. Kolmasosa päivittäisestä terveydestä kumpuaa siis ihmisen ytimestä, perimästä. Genomiterveydessä huomioidaan ihmisen ydin, miten perimä vaikuttaa päivittäiseen vointiin ja terveyden kokemiseen: kuka olet geneettisesti ja millainen viesti on kirjoitettu sinun DNA:hasi. Genomitiedon eli ihmisen koko perimästä saatavan tiedon käyttö terveydenhuollossa yleistyy lähivuosina. Tulevaisuudessa terveyden edistäminen ja sairauksien hoito suunnitellaan usein yksilöllisesti perimästä saatavan tiedon avulla (2). Genomitietoa ei ole saatavilla ilman DNA-laboratorioita. Kotitestit kattavat kaksi kategoriaa: kuluttajangeenitesti tilataan yleensä netistä, analysoidaan ulkomaisessa DNA-laboratoriossa, ja sen tulos ei ole diagnostinen. Toinen kategoria on kuluttajan terveystesti, joka ostetaan joko netistä tai apteekin omahoitohyllystä, tehdään itse kotona, ja sen pikadiagnostisen tuloksen voi nähdä parissa minuutissa. Meille tavallisille kuluttajille nämä kotitestit tarjoavat yhden mahdollisuuden osoittaa vastuuta ja osallisuutta yhteiskunnan terveyden kokonaiskustannusten hallintaan. Tulevaisuudessa geenitestausta käytetään terveydenhuollossa laajasti yksilön ja väes- Kuva 1. SITRA - kuluttajien geenitestaus (Taloustutkimus Genomitietoa saadaan laadukkaalla 12/2013). ja mieluusti kotimaisella laboratoriotoiminnalla. tön tarpeista lähtien (2). Kuluttajien geenitestit ovat ensi askeleita kohti yksilöllistettyä genomitiedon hyötykäyttöä. Kun proaktiivinen kansalainen ostaa ja teettää geenitestin, hänellä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan hyvinvointiin sekä ehkäistä omaa sairastumistaan. Geenitestauksella voidaan siten parhaimmillaan lisätä kansalaisten terveitä elinvuosia. Nyt ja tulevaisuudessa terveystestit tehdään yhä enemmän yksilön tarpeista lähtien. Terveystestillä kansalainen voi tehdä epäilemänsä taudin pikadiagnostisen (vasta aine) testin kotona ja positiivisen tuloksen saatuaan (muutaman minuutin sisällä punainen viiva testialueella) hakeutua lääkärin vastaanotolle. Turhat lääkäri- ja laboratoriokäynnit vähenevät, ja terveydenhuollon rajalliset henkilöresurssit voidaan kohdentaa aitoa apua tarvitseviin. Voidaan visioida, että vuonna 2025 meillä on virtuaalisairaaloita, ja genomitieto on arkinen osa digitalisoitunutta terveydenhuoltoa. Tavallisella kuluttajalla on silloin elintapoja selvittävien terveyskyselyjen ohella käytössä monipuolisia terveys- ja geenitestejä, joilla he voivat ottaa enemmän henkilökohtaista vastuuta sairauksien pikadiagnostiikassa ja ennalta ehkäisemisessä. Tämän vision toteutuminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin laboratoriotoiminnan uudistumista, kun geenitestauksesta tulee arkinen osa peruslaboratoriopakettia. Genomikeskus, biopankit ja kansallinen syöpäkeskus uudistuvan DNA-laboratorio- ja palveluliiketoiminnan ajurit Suomen hallituksen kärkihankkeita on työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamien vuosina 2017 - 2020. Sen tiimoilta Suomeen on päätetty perustaa genomikeskus, jonka tavoitteena on Suomen kehittyminen edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Koska genomitietoa hyödyntävä tutkimus tapahtuu pitkälti biopankkitoiminnan puitteissa, tehostetaan samalla myös julkisten biopankkien toimintoja ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa. Lisäksi perustetaan kansallinen syöpäkeskus (3). Genomikeskuksen tehtävänä on vastata mm. kansallisen genomitietokannan luomisesta ja kehittämisestä, ja mahdollistaa tietokannan tehokas hyödyntäminen potilaiden hoidossa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Genomitiedon luonteen takia sen käytölle tulee vahvistaa eettiset periaatteet ja luoda tiedon asianmukaista käyttöä turvaava lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut lokakuussa 2016 työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella kansallisen genomikeskuksen perustaminen vuoden 2017 aikana (3). 1/2017 Moodi 29 TULEVAISUUDEN LABORATORIO Jatkuu seuraavalla sivulla
Moodi No 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above