Page 17

Moodi No 1 | 2017

Näytteenoton apuna käytetään matkapuhelimia. Niillä näkee vielä ottamatta olevat näytteet ja paikat, joissa pitää kiertää. Kännykällä voi myös kuitata näytteet otetuiksi. Myös tarrat tulostetaan näytteenottokärryssä olevalla kannettavalla tarratulostimella. Otetuista näytteistä osa analysoidaan heti osaston vieritestilaitteella, josta tulokset siirtyvät langattomasti laboratorion tietojärjestelmään. Myös näistä vieritesteistä viedään tulokset osin sähköiseen järjestelmään, jotta ne ovat käytössä muuallakin kuin näytteen ottaneella osastolla. Tietyissä maailmankolkissa dronekopterit kuljettavat lääkkeitä - ehkä tulevaisuudessa myös näytteitä - haastavista paikoista toiseen. Terveydenhuollon dataa syntyy nykyään lähes automaattisesti suuria määriä erilaisista lääkinnällisistä laitteista ja sensoreista. Näitä tietovirtoja voidaan analysoida reaaliaikaisesti, ja tietoa voidaan hyödyntää hoitotyössä parantaen hoitotuloksia. Big Dataa ja sen analytiikkaa voidaan käyttää terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen useilla eri tavoilla. Koneoppivat järjestelmät tuottavat tulevaisuudessa entistä enemmän tietoa päätöksenteon tueksi ja kohti henkilökohtaisempaa terveydenhoitoa. Terveydenhuollon haasteena onkin toimintatapojen ja tietojärjestelmien kehittäminen kerätyn potilasdatan hyödyntämiseen nykyistä paremmin. Big Dataan ja analytiikkaan liittyy myös riskejä. Yksityisyyden suojaan on panostettava entistä enemmän ja huolehdittava järjestelmien luotettavuudesta. Koneoppiviin järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset tai oppimisessa käytettävän datan väärentäminen voivat vaarantaa koko järjestelmän toimivuuden. Samoin verkossa olevien laitteiden, kuten esimerkiksi älykkäiden sairaalasänkyjen, tulee olla virussuojattuja. Terveydenhuollossa, jossa tiedon oikeellisuus on äärimmäisen tärkeää, tämän kaltaisiin riskeihin tulee suhtautua vakavasti. Miten paras irti? Mahdollisuuksia on monia. Haasteena on se, että olemassa on niin monia hyviä erilaisia vaihtoehtoja ja ohjelmia. Mutta kuinka nämä kaikki saadaan keskustelemaan toistensa kanssa? Onko järkevää lähteä ottamaan uutta ohjelmaa tai sovellusta käyttöön, jos se ei ohjaa toimintaa ja lisää läpinäkyvyyttä? Asiakkaan eli potilaan kannalta on tärkeintä, että hänestä on kaikki mahdollinen tieto ja tulokset käytettävissä, hoidetaan häntä missä tahansa. Näin vähennetään turhia näytteenottoja, vaivaa käydä näytteenotoissa ja tutkimuksissa sekä ylimääräisiä viiveitä. Henkilökunnalle jää aikaa hoitaa asiakasta ja tehdä niitä asioita, joihin nyt ja tulevaisuudessakin tarvitaan ihmistä. Toimintaa ohjaavat tietojärjestelmät tulisi saada toimimaan kokonaisvaltaisesti ja Yksi näistä vaihtoehdoista on historiaa, yksi nykyisyyttä ja yksi vielä fi ktiota. Mutta fi ktion toteutuminen ei itse asiassa ole niin kaukana. 1. Potilas istuu terveysaseman odotustilassa, siellä on monia muitakin. Lääkärinaika on varattu omalle terveysasemalle, jonne on muutamien kilometrien matka. Hoitajat tuovat pahvikansioita lääkäreiden huoneen oviin. Potilas kutsutaan käytävältä huutaen nimi ja ikä. Ikä on väärin, koska se on kolme vuotta enemmän kuin mitä pitäisi olla. Hoitaja on tuonut väärän, samannimisen henkilön pahvikansion, ja oikeaa pitää lähteä etsimään. Lääkäri tutkii potilaan, tekee paperilähetteen laboratorioon, ja potilas siirtyy odottamaan laboratoriohuoneen eteen. Tutkimus tehdään, ja tuloksista luvataan soittaa kotiin lankapuhelimeen. Pitää siis muistaa olla kotona, kun soitto tulee. Potilas saa mukaansa paperisen reseptin. 2. Asiakas istuu lääkäriaseman odotustilassa. Hän on keskustellut ensin lääkäriaseman chatin kautta sairaanhoitajan kanssa oireistaan ja saanut ohjeeksi varata ajan lääkärin vastaanotolle. Asiakas varaa ajan sovelluksella puhelimestaan, ja se päivittyy automaattisesti tekstiviestillä kalenteriin työmatkan varrella olevalle lääkäriasemalle. Asiakas ilmoittautuu itseilmoittautumispisteellä henkilöllisyystodistuksen avulla, jolloin lääkäri tietää asiakkaan saapuneen. Hänet kutsutaan lääkärin vastaanotolle, ja tiedot ovat suoraan lääkärin edessä näyttöpäätteellä. Lääkäri tutkii asiakkaan, kirjaa sitten sähköisen reseptin, jonka voi hakea mistä tahansa apteekista, ja apteekki näkee reseptin suoraan koneeltaan. Tarvittavat laboratoriotutkimukset merkitään suoraan sähköisenä laboratorioon, ja asiakas voi käydä käydä ottamassa näytteen missä tahansa näytteenottopisteessä. Koetulokset tulevat sähköisenä suoraan järjestelmään. Jos niistä tarvitsee keskustella lääkärin tai hoitavan henkilökunnan kanssa, onnistuu se puhelimitse, sähköpostitse tai chatin kautta. Tarvittaessa tuloksia saatetaan tulkita jopa etäyhteyden kautta toiselta puolelta maapalloa. 3. Asiakas on kiinnostavien oireidensa perusteella rekrytoitu älysairaalaan. Sairaalassa on eri alojen ihmisiä niin tekniikan, lääketieteen kuin ohjelmoinninkin parista. Potilailla on älyrannekkeet, jotka kuvaavat värein potilaan vointia. Patjat ja vaatteet rekisteröivät potilaan arvoja reaaliaikaisesti ja viestivät heti, jos tilassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Huoneissa on valtavat interaktiiviset seinänäytöt, joilta voidaan tutkia potilaan tilaa ja tehtyjen tutkimusten tuloksia. Potilaaseen voidaan asentaa sisäisiä antureita, lääkintälaitteita sekä tehdä leikkauksia jopa etänä robottikirurgien välityksellä. Mikäli hoitoa oireisiin tai sairauteen ei ole, se kehitetään muutamissa tunneissa käyttäen 3D-tulostusta, ohjelmointia tai Internetin yli tapahtuvan ketjurekrytoinnin kautta, jos esimerkiksi tarvitaan harvinainen elinluovuttaja. muuttaa toimintaa järjestelmällisemmäksi, paremmaksi ja tehokkaammaksi. Järjestelmän tulisi lähettää muistutuksia, niin asiakkaalle tulevasta ajanvarauksesta, tuloksista tai valmistuneista lausunnoista, kuin henkilökunnallekin esimerkiksi lääkettä tarvitsevasta potilaasta, joka tulisi kääntää, liikuttaa, lääkitä tai ruokkia. Lisäksi järjestelmät voisivat auttaa esimerkiksi vuoronvaihdoissa, jos tehdyt hoidot ja tarvittavat toimet näkyisivät selvästi esimerkiksi järjestelmän dashboardilla älypuhelimella kaikille, joiden niistä tulee saada tieto. Erilaisia suuria terveydenhuoltooon liittyviä digihankkeita ja -toimia on käynnissä Suomessa. Aikomukset ovat hyviä. Nyt jäljellä on vielä työ saada kaikki järjestelmät toimimaan.  KUVA: JONNA PELANTI (IOT NORDIC -TAPAHTUMA 4 / 2016) 1/2017 Moodi 17


Moodi No 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above