Page 12

Moodi No 1 | 2017

TULEVAISUUDEN LABORATORIO Biopankit tarjoavat uusia mahdollisuuksia lääketieteelliseen tutkimukseen – kliiniset laboratoriot tärkeässä roolissa 12 Moodi 1/2017 TIINA VESTERINEN on terveystieteiden maisteri (kliininen laboratoriotiede), joka työskentelee koordinaattorina sekä Helsingin Biopankissa että Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM). PIA BÄCKSTRÖM on bioanalyytikko, joka työskentelee laboratoriohoitajana Helsingin Biopankissa. Biopankkeihin kootaan näytteitä ja tietoja suostumuksen antaneilta vapaaehtoisilta henkilöiltä lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä varten. Biopankki eroaa perinteisistä tutkimusnäytekokoelmista siten, että sinne ei kerätä näytteitä vain yhtä tutkimusta varten vaan myös tuleviin tutkimustarpeisiin. Suuri osa Suomessa kerättävistä biopankkinäytteistä kulkee biopankkien varastoihin kliinisten laboratorioiden kautta, joten sujuva yhteistyö on toiminnan ehdoton edellytys. Suomalaisen biopankkitoiminnan alkutaival Suomessa on vuosikymmeniä kerätty potilasnäytteitä ja -tietoja sairaaloissa, yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa tapahtuvaa lääketieteellistä tutkimusta varten. Samoin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) sekä sen edeltäjäorganisaatioilla on 1960-luvulta lähtien kokemusta väestötutkimuksen teosta, johon ovat kuuluneet laajat haastattelututkimukset, terveystarkastukset ja näytteiden otto tutkimustarkoituksia varten. Molemmissa tapauksissa näytteet ja tiedot on kuitenkin kerätty suhteellisen suppeaan, tarkasti määriteltyyn käyttötarkoitukseen, minkä takia ne eivät ole olleet tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. Vuonna 2013 voimaan tullut biopankkilaki muutti näytteiden ja tietojen keräys- ja tutkimuskäytäntöjä. Se mahdollisti niiden keräämisen ennalta tarkkaan määrittelemättömiä lääketieteellisiä tutkimustarkoituksia varten huolehtimalla kuitenkin samalla näytteenantajan itsemääräämis- ja tiedonsaantioikeuksista (1,2). Näin ollen biopankkien ansiosta esimerkiksi syöpätutkimus voi edistyä aiempaa no- Biopankkinäytteitä säilytetään nestetypen kaasufaasissa -180°C lämpötilassa. Kuva: Helsingin Biopankki. peammin, sillä biopankit pystyvät tarjoamaan tutkijoiden käyttöön valmiita laajoja näyte- ja tietoaineistoja (3). Yksittäisissä tutkimushankkeissa näytteiden ja tietojen keräämiseen menisi helposti useita vuosia. Lisäksi biopankkien näytteet kerätään useimmiten osana kliinistä diagnostiikkaa, mikä takaa niiden laadukkuuden. Biopankkinäytteisiin pystytään myös liittämään runsaasti tietoja esimerkiksi sairaaloiden potilasrekistereistä. Biopankkitoimintaa ohjaa ja valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Näytteenantajan oikeudet Biopankkilain mukaan näytteiden ja tietojen kerääminen biopankkiin ja käyttäminen biopankkitutkimuksessa perustuu näytteenantajan antamaan suostumukseen (4). Suostumuksen ja näytteen antaminen on aina täysin vapaaehtoista, eikä siitä kieltäytyminen vaikuta mitenkään annettavaan hoitoon. Suostumuksen voi myös koska tahansa peruuttaa syytä ilmoittamatta. Biopankkeja koskevat tiukat säännöt näytteitä antaneiden henkilöiden yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta. Biopankki käsittelee näytteenantajan tietoja luottamuksellisesti, ja näytteet sekä niihin liittyvät tiedot talletetaan biopankkiin koodattuina ilman näytteenantajan henkilötietoja. Aineistoja ei saa myöskään käyttää ketään vastaan, eikä niitä saa luovuttaa biopankkitutkimuksesta poikkeavaan käyttötarkoitukseen, kuten vaikka vakuutusyhtiöille tai rikostutkintaan. Biopankkitoiminta parantaa näytteenantajan tiedonsaantioikeutta: biopankkilain mukaisesti jokaisella näytteenantajalla on oikeus tietää, mihin tutkimuksiin hänen näytteitään ja tietojaan on käytetty sekä millaisia tutkimustuloksia niistä on saatu. Näytteenantaja voi myös määritellä, haluaako hän saada tutkimuksissa mahdollisesti paljastuneen, terveytensä kannalta merkittävän tiedon. Laajat keskitetyt näyteaineistot tarjoavat mahdollisuuden myös kohdennetuille jatkotutkimuksille, jolloin tutkimuksen kohteena olevaan potilasryhmään kuuluvia näytteen- antajia voidaan pyytää antamaan lisänäytteitä tai osallistumaan esimerkiksi lääketutkimukseen. Biopankkisuostumusta antaessaan voi päättää, haluaako mahdollisia yhteydenottoja tällaisissa tapauksissa. Suomalainen biopankkitoiminta vuonna 2017 Eurooppalaiseen biopankkitietokantaan on listattu tällä hetkellä yli 500 biopankkia ja 60 miljoonaa näytettä (5). Biopankki-sanan käyttö on kuitenkin hyvin kirjavaa eurooppalaisella tasolla, ja esimerkiksi Ruotsissa biopankilla tarkoitetaan myös yksittäistä näytekokoelmaa, ei pelkästään suomalaisessa biopankkilaissa määriteltyä ammattimaista näytteitä sekä tietoja keräävää ja hallinnoivaa yksikköä.


Moodi No 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above