6/2016 Moodi 5 Nykyisyys rakentaa tulevat muistot JARKKO IHALAINEN Lääketieteellinen johtaja, Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, Moodin toimitusneuvoston puheenjohtaja. Veritaudit ovat olleet vuosikymmeniä laboratoriolääketieteen eturintamassa. Veriryhmäominaisuuksien ja perinnöllisten hemoglobiinitautien genetiikka avasivat perimän hyödyntämisen hoidossa. Automaattisen verisolujen laskennan keksiminen Coulterin veljesten kellarityöpajassa oli keskeinen innovaatio laboratoriotoimintojen keskittämisen kannalta. Edelläkävijän asema ei ole vaihtunut vuosikymmenien vieriessä: ensimmäinen kansallinen biopankki maassamme on 2015 perustettu FHRB hematologinen biopankki, ja merkittävimmät tulokset geenihoidoista on saatu hematologis immunologisilla sovelluksilla. Tässä Moodin numerossa hematologian työryhmän ideoima veritautiteema yhdistyy tulevaisuuteen katsovaan kokonaisuuteen laadusta. Tätä kirjoitettaessa syksyllä 2016 Suomen hallitus on julkaissut esityksensä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän perusteellisesta uudistamisesta. Valmisteluasiakirjoissa - joita olen lausuntovalmistelun merkeissä lukenut väsymykseen asti - viitoitetaan tulevaa toimintaa väestöllisten ja taloudellisten ennusteiden sekä asiantuntijanäkemysten pohjalta. Edessä oleva suuri muutos hakee ponnistusalustansa Suomen EU-jäsenyydestä (1995) tai vuosituhannen vaihteesta. Valinnanvapaus ja erilaisten palveluntuottajien verkostoittaminen ovat muutoksen teemoja. Omahoidon korostamisella on yli 30 vuoden lähihistoria. Vuonna 1982 Suomi sitoutui WHO:n ”Terveyttä kaikille vuonna 2000”-ohjelman pioneerimaaksi. Silloinen iskulause Lisää vuosia elämään, lisää terveyttä elämään ja lisää elämää vuosiin voisi yhä sopia. Vuonna 1984 pantiin sitten toimeen edellinen lyhenteeltäänkin (VALTAVA) suuri sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Menneestä kannattaa oppia, jotta osaa toistaa historiasta oikeita asioita. Myös hematologian teemassa käsiteltävät maahanmuuttajien verenkuva ja malaria liittyvät ikiaikaisiin vaivoihin, jotka ovat muokanneet ihmiskunnan historiaa. Väestöliikkeet eivät ole uusia ilmiöitä. Onneksi tutkimuksesta ja hoidosta on myös uutta kerrottavaa. Nicholas Taleb on kirjassaan "Musta Joutsen" sitä mieltä, ettei historia ryömi vaan hyppää. Hän suhtautuu epäilevästi keskiarvoihin, regressiomalleihin ja suuriin lukuihin perustuviin ennusteisiin. Käytännön elämässä laaturekisterit ja preanalyyttisten indikaattorien seuranta tarjoavat mahdollisuuden trendien seurantaan ja poikkeamien havaitsemiseen. Samalla niiden tulee olla liipaisimia, joiden takana on valmius reagoida odottamattomaan ja epätodennäköiseen. Tilastotyötä tukee tehokas puuttumisen ja muuttumisen mekanismi. Labqualityn auditoijapäivässä kehitettiin osaajien verkostoa. Tulevaisuuden terveydenhuollon jatkuvassa muutoksessa toiminnan arvioinnin osaaminen ja arviointitulosten käytäntöön saattaminen lienevät eräät keskeisimmistä asioista. HUSLABin verikeskusväen haastattelusta käy ilmi, että verikeskuksien hätätilanteissa korostuu ihmisten osaaminen ja asenne. Jäin miettimään, onko hyvä vai huono asia, että hallinnossa yleensä vältymme öisten hätätilanteiden adrenaliinipurkauksilta. Kirjoitin Moodiin verikeskustoiminnan tulevaisuudesta vuonna 1999. Joiltain osin tulevaisuus antaa yhä odottaa itseään, mutta toiset asiat ovat toteutuneet yli odotusten. Laboratoriohematologia on ottanut valtavia askeleita edellisen sote-uudistuksen jälkeisissä 35 vuodessa. Terveydenhuollon laadussakin olemme kulkeneet pitkän matkan 1980-luvun alun rautaesiripun jakaman Euroopan reunalta globaalien haasteiden ja mahdollisuuksien keskelle. Työtä riittää yhä tehtäväksi. KUVA: SPR:N VERIPALVELU PÄÄKIRJOITUS Jarkko Ihalainen
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above