Tuotekehityspäällikkö Niina Kivi ja asiakaspalvelupäällikkö Kristiina Bäcklund esittelivät Labqualityn ulkoisia laadunarviointipalveluja kongressiyleisölle. 6/2016 Moodi 43 LABQUALITY NYT KONGRESSIUUTISIA VARSOVASTA TEKSTI NIINA KIVI KUVA JUHA WAHLSTEDT Neljäs laboratoriolääketieteen kansainvälinen EFLM-UEMS-kongressi järjestettiin Varsovassa, Puolassa 21.–24.9.2016. Kongressin teemana oli laboratoriolääketiede kliinisessä rajapinnassa (”Laboratory medicine at clinical interface”). Yli 500 osallistujan tapahtumassa kuultiin erinomaisia tieteellisiä ja lääketieteellisesti merkittäviä luentoja, sekä nähtiin lukuisia postereita eri laboratoriolääketieteen erikoisaloilta. Henkilökohtainen syöpähoito hematologian laboratorion näkökulmasta Professori Jarosław Czyż (Nicolaus Copernicus University, Bydgoszcz, Puola) avasi kongressin kertomalla henkilökohtaisen lääketieteen kuulumisia syöpähoidoissa. Syöpähoidoissa henkilökohtainen lääketiede (personalized medicine) on nykyään keskeisessä osassa diagnoosia, hoitoa ja ennustetta. Merkittävässä roolissa on farmakogenomiikka. Sen avulla määritetään potilaan geeniekspressioprofiilia, joka taas vaikuttaa useiden lääkkeiden vasteeseen eri potilailla. Esimerkiksi hematologiassa yksittäisen geenin tai geeniryhmän analyysi antaa arvokasta tietoa merkaptopuriinin tai tioguaniinin metaboliaan. Nykyään kokogenomisekvensointia voidaan hyödyntää mm. tunnistamaan lasten akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) hoitoon vaikuttavia perinnöllisiä tekijöitä. Korkealaatuinen genomianalyysi on tärkeää henkilökohtaisessa syöpähoidossa. Michael Oellerich (Saksa) muistutti genomisekvensoinnin potentiaalista molekyylitason variaatioiden tunnistamiseen ja paranemisennusteen laatimisessa sekä uusien hoitomuotojen identifioinnissa. Esimerkiksi kasvain-spesifisten genomimuutosten tunnistaminen soluvapaasta DNA:sta potilaan verinäytteessä näyttää auttavan hoidon vaikuttavuuden ja syövän uusiutumisen ennustamisessa. Next Generation Sequencing (NGS) -menetelmät diagnostiikassa herättivät myös keskustelua. Urzula Demkow (Puola) muistutti näytteenoton kriittisyydestä: pieni näytemäärä ja matala tuumoripitoisuus saattaa helposti antaa vääriä negatiivisia tuloksia. Mutaatioiden tunnistamisessa täytyy saada riittävän suuri otanta päällekkäisiä sekvenssejä luotettavan diagnoosin pohjalle. Potilaskeskeinen laboratoriolääketiede käytäntöön EFLM-työryhmän selvitystä potilaskeskeiseen laboratoriolääketieteeseen esitteli Ian D. Watson (Iso-Britannia) ja Wytze Oosterhuis (Alankomaat). Käytännöt potilaiden pääsystä omiin potilastietoihin ja laboratoriotuloksiin vaihtelevat suuresti Euroopan maissa. Silloinkin, kun potilailla on pääsy omiin tietoihin ja tuloksiin, on harvoin saatavilla selityksiä tulkintaohjeita tuloksista. Potilaiden ja terveydenhuoltojärjestelmien kasvavan kysynnän ja odotusten vuoksi tulosten tulkintaa täytyisi tukea ylityöllistämättä hoitavaa lääkäriä. Potilaat haluavat nykypäivänä olla mukana hoitopäätösten tekemisessä. Erityisesti kroonisten tautien hoidossa potilaat ovat vastuussa sairautensa monitoroinnista, jolloin laboratoriotulosten tulkintaan tarvitaan tukea. Pikatestien laatu Pikatestit ovat nopeinten kasvava laboratoriolääketieteen ala. Pikatestien laadusta ja toimivuusspesifikaatioista kuultiin Sverre Sandbergin (Norja) ja Chris M. Forlowskin (Uusi-Seelanti) alustamina. Teknologisten ja analyyttisten mahdollisuuksien kasvaessa myös kasvava määrä analyysejä voidaan tehdä pikatestilaitteilla. Kyseisiä laitteita käytetään laajalti sairaalojen vuodeosastoilla, lääkärin vastaanotoilla, hoitolaitoksissa, apteekeissa ja kotikäytössä. Tämä on ollut toivottua kehitystä liittyen potilaiden vaatimuksiin olla mukana hoitopäätösten tekemisessä. Pikatestien käytön tulisi tähdätä potilaan hoidon parantumiseen ja/tai kustannusten vähenemiseen perinteiseen laboratoriotestaukseen verrattuna. Usein pikatestin käyttöä perustellaan sillä, että nopea tulos on tärkeintä menetelmää valitessa. Sandberg kysyikin, pitäisikö pikatestien toimivuusspesifikaatioiden olla samat kuin mitä keskuslaboratoriomenetelmiltä vaaditaan? Hänen mukaansa menetelmien spesifikaatioita voitaisiin määrittää käyttötarkoituksen mukaan. Wytze Oosterhuis luennoi 2017 Labquality Days -kongressin kansainvälisessä sessiossa aiheesta ” A critical review of the total error concept”. Potilaat haluavat nykypäivänä olla mukana hoitopäätösten tekemisessä.
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above