TEEMA: LAATU Tuija Brax: ”LAATUREKISTERIT OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ” KYSYMYKSET: SARI KRAPPE KUVA: SYDÄNLIITTO Nykyisin Sydänliiton pääsihteerinä toimivan Tuija Braxin juridinen ja poliittinen kokemus sote-kentässä on kiistaton. Hän on toiminut neljännesvuosisadan 36 Moodi 6/2016 suomalaisessa politiikassa, josta 20 vuotta kansanedustajana ja siitä reilut neljä vuotta oikeusministerinä. Hän on ollut myös mukana valmistelemassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää lainsäädäntötyötä. Moodi kysyi Tuija Braxin näkemyksiä meneillään olevan sote-uudistuksen nykytilasta. Olet ollut pitkään mukana politiikassa ja seurannut erilaisia sote-uudistuksia hyvinkin läheltä. Miten näet meneillään olevan uudistuksen vahvuudet ja heikkoudet menneisyyteen verrattuna? ”Nykyinen sote-uudistus on valtioneuvoston alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin johdolla pysynyt tähän mennessä hyvin perustuslain puitteissa, ja hallinnollinen valmistelu on ollut avointa. Haasteet liittyvät eniten siihen, että taloudellisista ja terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon liittyviä vaikutustenarvioita ei ole vielä voitu alkuunkaan kunnolla tehdä, kun uudistuksen keskeiset osat ovat vielä poliittisessa valmistelussa. Edellisen esityksen yksi suurimpia ongelmia oli sen heikosti hoidettu vaikutustenarvioinnin osuus, mikä osittain vaikutti myös perustuslaillisten ongelmien vakavuuteen.” Tässäkin Moodissa kerrotaan (s. 34-35), kuinka arvoperusteinen terveydenhuollon ohjaus parantaisi hoidon laatua ja voisi pelastaa jopa satoja henkiä vuositasolla. Olisiko tämä malli Suomessa mahdollinen? ”Arvoperusteisen terveydenhuollon ohjaukseen liittyvässä esityksessä on hyvin paljon samoja piirteitä kuin Sydänliiton vaatimuksissa. Erityisesti meitä yhdistää näkemys avointen laaturekisterien välttämättömyydestä. Ruotsin sydänrekisteri on johtanut merkittävään sydänsairaiden hoidon ja kuntoutuksen sekä laajemmin sekundääriprevention paranemiseen. Hyvä kehitys Ruotsissa jatkuu, ja Suomi alkaa kohta olla Euroopassa kummajainen, kun mm. Sydänrekisteriä ei ole.” Tiedostetaanko Suomen poliittisessa päätöksenteossa mielestäsi riittävästi julkisen sektorin tuottaman sairaanhoidon tämänhetkiset alueelliset laatuerot sekä näiden erojen terveydelliset seuraukset ja kustannusvaikutukset? ”Seminaaripuheissa laatuerot tiedostetaan. Sote-uudistuksen lakiluonnoksessa on periaatteessa laaturekisterit mahdollistava juridinen rakenne, kun se antaa ministeriölle asetuksenantovaltuudet velvoittaa maakunnat tietojen keruuseen. Yksi kuitenkin puuttuu ja sen myötä aika paljon: julkinen uskottava, tarkka, aikataulutettu ja resurssoitu suunnitelma, miten tästä juridisesta pohjasta syntyy laaturekisterit.” Miten mielestäsi päästään yli siitä tunnistetusta ongelmasta, että paljon sote- palveluja käyttävät pitävät asiakkaan valinnanvapauden mahdollisuutta tärkeimpänä, mutta mahdollisuutta valita sopivin palvelu huonoimpana? ”Virkamiestyöryhmän esitys henkilökohtaisesta budjetista paljon palveluita käyttä- ville on oikeansuuntainen vastaus, kunhan se on kohtuudella resurssoitu. Näin mm. vaikeavammaiset pääsevät itse tekemään valintoja aivan keskeisissä koko arkea määrittävissä kysymyksissä.” Onko hallituksen asettama kolmen miljardin euron säästötavoite vuoteen 2019 mielestäsi mahdollista saavuttaa? ”Kolme miljardia pienempi kustannusten nousu on realistinen, jos huolehditaan nykyistä huomattavasti paremmin sairauksien ehkäisemisestä ja sekundääriprevetiosta, ja jos onnistutaan johtamaan koko sotea siten, että parhaat mahdolliset hoitoketjut tulevat käyttöön koko maassa. En usko, että tähän päästään ilman laaturekistereitä ja muuta vaikuttavuusarviontia. Siksikin laaturekistereillä on kiire, ja ne ovat todella tärkeä osa koko uudistusta.” Moni tunnettu asiantuntija on esittänyt huolensa siitä, että valinnanvapaudessa palveluntuottajalla on osaoptimoinnin vaara. Näetkö osaoptimoinnin myös uuden sote-mallin riskinä? ”Osaoptimointi on nykyisen monikanavaisen rahoituksen ja silppurimaisen toimijakentän suurin ongelma. Uudessakin mallissa sen riski on olemassa, jos hoitoketjujen sujuvuutta - ja jälleen kerran laatua ja vaikuttavuutta - ei kontrolloida. On kerrottu, että Sitra miettii parhaillaan mm. sitä, miten osaoptimoinnin yhtä mahdollista aukkoa voitaisiin lähetteiden kontrollilla pienentää.” Monet tunnetut asiantuntijat pelkäävät, että jos sotessa halutaan integraatiota, ei saada valinnanvapautta ja päinvastoin. Miten sinä ratkaisisit ongelman? ”En usko että kukaan voi varmasti tietää vastausta tähän suurimpaan dilemmaan, koska vastaavaa sote-integraatiota ei ole koskaan missään maassa näin laajana tehty, ja koska valinnanvapauden mallien vaikutusarviointeja ei vielä ole. Jos kaltaiseni prosessikaavioita rakastava juristi saisi puhtaalta pöydältä päättää, niin todennäköisesti rakentaisin ensin integraation ja sitten päättäväisesti avaisin valinnanvapautta laaturekisterien ensin varmistuttua. Mutta vaalisyklit ja edellisten vaalikausien ongelmat taitavat vaikuttaa siihen, ettei tällaista ideaalitilannetta ole tarjolla. Ideaalitilanne vaatisi ylivaalikautisen erittäin laajapohjaisen konsensuksen siitä, miten uudistus tullaan tekemään.”
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above