TEEMA: LAATU Arvopohjainen terveydenhuollon malli tasoittaisi hoidon laatuerot ARNE KÖHLER toimii johtajana Boston Consulting Groupissa. Suomalaisessa terveydenhuollossa menetetään vuosittain jopa tuhansia ihmishenkiä ja miljoonia euroja terveydenhuollon 34 Moodi 6/2016 laatuerojen vuoksi. Laatuerot terveydenhuollon eri toimijoiden välillä ovat hälyttävän suuret. Syitä ovat vääränlainen hoito, hoitoketjujen katkeaminen ja kommunikaation puute. Ongelmaan on kuitenkin ratkaisu: arvopohjainen terveydenhuolto. Boston Consulting Group (BCG) arvioi tuoreessa The Missing Piece of Finnish Health Care Reform -raportissa, että esimerkiksi lannemurtuman jälkeinen kuolleisuus on pahimmillaan kuusinkertainen verrattaessa huonoimman ja parhaan sairaalan laatua. Ero on käsittämättömän suuri. Näin ei saisi olla. BCG pyydettiin kesällä 2016 Suomi- Areena –tapahtumaan puhumaan arvopohjaisesta terveydenhoidosta. Keväällä 2016 BCG: n asiantuntijat olivat haastatelleet Suomen terveydenhuollon avainhenkilöitä ja asiantuntijoita. The Missing Piece of Finnish Health Care Reform -tutkimuksen tulokset esiteltiin SuomiAreenassa 120 kutsuvieraalle. Asiantuntijoiden kesken vallitsi suuri yksimielisyys siitä, että arvopohjainen tervey- denhoidon malli pitäisi ottaa käyttöön myös Suomessa. Lakiuudistus tavoittelee tasa-arvoisempaa hoitoa Kesän jälkeen keskustelu hoidon vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä näiden mittaamisesta on kiihtynyt entisestään. Elokuussa julkaistu sote-lakiluonnos on paraikaa lausuntokierroksella, ja lopullinen esitys on tarkoitus jättää eduskunnalle joulukuussa 2016. Tavoitteena on, että lakiuudistus edistäisi hoidon vaikuttavuutta ja tasa- arvoista hoitoa. Sekä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula että sisäministeri Paula Risikko ovat ottaneet kantaa julkisuudessa terveydenhoidon tuloksellisuusmittareiden tärkeyteen valinnanvapauden ja kilpailun kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut Vaikuttavuus ja kustannustieto –ryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotukset valtakunnallisesti yhtenäiseksi mittaristoksi palveluiden tarpeen arviointiin sekä laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tehokkuuden seuraamiseen. Ryhmä laatii myös ehdotukset indikaattoritiedon kokoamiseksi sekä valmistelee tarvittavat säännökset. Lakiluonnoksessa on edelleen paljon kohtia, jotka eivät tue optimaalisesti terveydenhuollon vaikuttavuuden kehittämistä. Askelia oikeaan suuntaan on kuitenkin jo otettu, ja STM:n työryhmät ovat parhaillaan työstämässä ehdotuksia eteenpäin. Maailmalla isot kansainväliset järjestöt kuten OECD pohtivat, pitäisikö jäsenmaissa ottaa käyttöön terveydenhuollon globaalit laatustandardit. Myös EU on käynnistänyt vastaavan hankkeen. Lyhytnäköinen säästäminen ei poista ongelmia Jo nyt on nähtävissä, että sosiaali- ja terveysmenojen kasvu merkitsee 15 miljardin euron lisälaskua suomalaiselle kansantaloudelle vuoteen 2030 mennessä, jos nykymeno jatkuu. Nykyisenkaltainen sote-uudistus ei kustannustehokkuus- ja laatuongelmia ratkaise, koska se keskittyy rakenteisiin ja organisaatioon, ei hoidon vaikuttavuuteen. Kovien säästöpaineiden edessä sairaanhoitopiirit säästävät usein perustervey- denhoidosta ja ennaltaehkäisevästä hoidosta, joka tuo hetkellistä helpotusta, mutta kasvattaa kustannuksia tulevaisuudessa. Monet muut maat, jotka painivat saman ongelman kanssa, ovat valinneet arvoperusteisen terveydenhuollon. Siinä keskitytään kustannussäästöihin: keräämällä ja vertailemalla vaikuttavuustietoja sekä niiden mukaan toimintaa muuttamalla ei Nykyisenkaltainen sote-uudistus ei kustannustehokkuus- ja laatuongelmia ratkaise, koska se keskittyy rakenteisiin ja organisaatioon, ei hoidon vaikuttavuuteen. ainoastaan paranneta hoidon laatua ja vähennetä vaihteluita eri toimijoiden välillä, vaan myös tunnistetaan kustannustehokkaimmat hoitomuodot ja alennetaan terveydenhoidon kokonaiskuluja. Tarpeettomat hoidot jäävät pois ja komplikaatioita tapahtuu vähemmän, kun asiat tehdään kerralla oikein. Esimerkiksi Ruotsin terveydenhuollossa on olemassa yhtenäiset mittarit hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Terveysdataa kerätään ja sitä julkaistaan avoimesti. Korvausmallit perustuvat yhä enemmän vaikuttavuuteen ja yhä vähemmän suoritteiden määrään. Vastaavasti Suomessa ei ole yhtenäisiä mittareita vertailemaan terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta maan eri osissa. Täällä kunnat ovat voineet päättää itse, miten seuraavat laatua vai seuraavatko ollenkaan. Suomessa kansalaisten terveysdataa ei kerätä yhteen paikkaan eikä sitä jaeta – ei terveydenhuollon ammattilaisille eikä potilaille. Suomessa terveydenhoidon ammattilaiset ovat maailman parhaiten koulutettuja, mutta heille ei ole tarjottu työkaluja itsensä kehittämiseen, parhaiden menetelmien tunnistamiseen ja jakamiseen tai toisilta oppimiseen. Terveysdatan keskittämiselle ja avoimelle julkaisulle on kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa laaja tuki. Sitä tukevat esimerkiksi Suomen Lääkäriliitto sekä monet potilasjärjestöt. Ei yhteyttä palveluntuottajien välillä Suomessa pitäisi optimoida hoidon vaikuttavuutta koko hoitoketjun osalta. Koordinaatiosta on puutetta, ja tällä hetkellä terveydenhuollon tuottajat toimivat liian paljon omissa siiloissaan. Lisäksi monikanavaisen rahoituksen ja pirstaleisen systeemin vuoksi puuttuu toimija, jolla olisi vastuu hoidon kokonaisuudesta. On erittäin tärkeää, että eri hoitomuotojen kustannusvaikuttavuutta pystytään vertailemaan keskenään. Esimerkiksi kierukan tähystysleikkausta pitäisi pystyä vertaamaan kuntoutukseen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden osalta. Terveydenhuollon koko ketjun sujuvuus ja tehokkuus on tärkeämpää kuin ketjun yksittäisen osan sujuvuus. Kokonaiskuva suomalaisesta terveydenhuollosta, sen vahvuuksista ja kehittämisen paikoista syntyy vain, jos tällainen vertailu tehdään mahdolliseksi.
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above