lyyttiset virukset eli ihmiselle harmittomat, geneettisesti ja rakenteellisesti manipuloidut virukset, jotka ohjaavat immuunipuolustusjärjestelmää hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Myös DNA-rokotteita kokeillaan leukemiapotilaille, ja tuloksia odotetaan. Entistä paremmat hoidot vaikuttavat myös yhteiskuntaan Verisyöpien tutkimus etenee kovaa vauhtia. Tänä päivänä monet akuutit verisyövät kuten AML ja ALL pystytään parantamaan, ja yhä useammat krooniset syövät kuten KLL ja KML ovat hallittavissa koko potilaan elämänkaaren ajan. 10 - 20 vuoden kuluttua on hyvin mahdollista, että perinteiset, toksiset ja epäspesifit sytostaattihoidot ovat lähestulkoon hävinneet yleisestä hoitoarsenaalista, ja niiden tilalla on immuuniterapioita, geeniterapioita, ja syöpärokotteita, jotka pystynevät parantamaan merkittävän osan potilaista. Uudet kokeelliset hoidot lähestyvät syöpää sen alkuvaiheessa, jolloin se on helpommin hallittavissa ja potilas paremmassa kunnossa. Silloin myös hoitovaihtoehdot ovat paremmat. Islannissa on aloitettu kunnianhimoinen hanke myelooman hävittämiseksi. Tutkimusprojektissa 10 Moodi 6/2016 nimeltä iStopMM 140000 yli 40-vuotiasta islantilaista seulotaan myelooman esiasteiden tai täysin kehittyneen myelooman tunnistamiseksi. Esiasteessa olevia tutkittavia seurataan ja myeloomaan sairastuneet hoidetaan tutkimusprotokollan mukaan. Professori Sigurdur Kristinssonin johtaman tutkimusprojektin tarkoituksena on löytää syy(t) taudin puhkeamiseen: ymmärtää taudin etenemiseen johtavia tekijöitä hyödyntämällä islantilaisten eristäytynyttä geenivarastoa, hallita hoitokustannuksia sekä laajentaa projektia Islannin ulkopuolelle ja täten parantaa myeloomapotilaiden elämää ympäri maailmaa16. Potilaiden omat tarinat osoittavat myös, että verisyöpädignoosi ei ole enää kuolemantuomio. Esimerkiksi Aamulehden esiintuoma kirjailijanainen on elänyt myeloomadiagnoosin kanssa vuodesta 2008 asti. Sairaudestaan hän saa muistutuksen kolmen kuukauden välein tapahtuvassa kontrollikäynnissä. Sairausdiagnoosi myös johdatteli hänet tekemään suuria muutoksia elämässään ja keskittymään elämässä läsnäolemiseen ja hitaaseen elämään17. Syövät koettelevat myös nuoria: vuosittain Suomessa sairastuu syöpään 340 nuorta 15- 29 -vuotiasta. Syöpä-lehden esittelemä nuori nainen sai kuulla sairastuneensa Hodgkinin lymfoomaan vuonna 2008 ollessaan 21-vuotias. Omatoimiselle nuoren naisen oli vaikea hyväksyä, että yhtäkkiä oli heikko eikä enää jaksanut ilman apua. Hoidoissa hän kohtasi osastojen arjen: valtaosa potilaista oli huomattavasti vanhempia eikä vertaistukea ollut aina saatavilla. Hän halusi kuitenkin voittaa tielleen tullen taudin, ja tilastojen valossa 80 % sairastuneista parantuu. Tauti näytti kyntensä uusiutumalla jo ennen suunniteltujen hoitojen loppumista, joten edessä oli entistä raskaammat hoidot ja lopulta autologinen kantasolusiirto. Kantasolusiirto ja sitä edeltänyt pitkäaikainen sytostaatti- ja sädehoito toivat lisää rajoituksia elämään: infektioherkkyyden ja väsymyksen vuoksi potilaan elämä oli rajoittunutta. Hoitojen loputtua oma identiteetti ja suunta elämälle piti löytää uudelleen18. Verisyöpien hoidossa on edetty paljon. Lisääntynyt tieto on kuitenkin lisännyt hoidon monimutkaisuutta ja usein valinnan vaikeutta. Koska syöpä on monimuotoinen tauti, esimerkiksi geeniterapiat vaativat tarkan diagnostisen osviitan siitä, mikä hoito on yhdelle potilaalle juuri oikea. Perusteluita tarvitaan myös kustannusnäkökulmasta: hoitoja tulisi antaa vain, jos niistä saadaan hyötyä, ja parhaimmassa tapauksessa saavutetaan joko paraneminen tai krooninen, hallittavissa oleva tautitila. Koska hoitopäätökset tullaan tekemään vuosia ennen kuin vakava sairaus on käsillä, prognostisen diagnostiikan tarve tulee olemaan suuri. Verisyöpien ennusteiden paraneminen lisää myös sekä lääketieteellisten että sosiaalisten tukihoitojen tarvetta ja potilaan omaa vastuuta. Esimerkiksi aiemmin mainitsemamme nuori nainen sai apua osallistumalla syöpäsairaiden lasten ja nuorten tukijärjestön kurssille. Kurssilla hän huomasi, että hoitojen jälkeen monen elämä muuttuu. Tällaiset terveydenhuoltojärjestelmän haasteet ovat kuitenkin mielestämme positiivisia: etappeja matkalla kohti parempaa tulevaisuutta verisyöpien hoidossa ja hallinnassa. VIITTEET 1. http://www.leukaemiacare.org.uk/about-blood-cancer, luettu 20.10.2016 2. http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ ajantasaiset-perustaulukot/koko-maa, luettu 20.10.2016 3. Mukherjee S., suom. Pietiläinen K. Sairauksien keisari - syövän elämänkerta. Terra Cognita, 2011. 4. http://www.danafarberbostonchildrens.org/conditions/ leukemia-and-lymphoma/acute-lymphoblastic- leukemia.aspx, luettu 20.10.2016 5. Javanainen M., KLL-potilaan opas. 2013. 6. Lindström V., Duodecim 2016;132:11-12 7. van de Donk ym., Blood 2016;127:681-695 8. Sinisalo M ja Lainen O., Duodecim 2016;132: 1379-1380 9. Kellokumpu-Lehtinen P ja Bono P., Duodecim 2016;132:693–5 10. Remes ym., Duodecim 2005;121:2085-2097 11. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/ syopataudit/imukudossyopa-lymfooma/ 12. http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/StatsFact.asp?- cancer=390&country=246 13. Kuittinen T ja Remes K., Veritaudit 2015. Toim. Kimmo Porkka ym. 14. Elonen E., Duodecim 2014; 130:221-30 15. Park J ja Brentjens R., The Hematologist 2015; 12:9-10 16. http://brianduriemd.myeloma.org/?q=content/ iStopMM, luettu 20.10.2016 17. http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kirjailija-kirsti- kuronen-elaa-ilman-kannykkaa-tvta-ja-facebookia- some-olisi-minulle-hauta, luettu 20.10.2016 18. Rahikainen A., Syöpä 1/2012, 20-23 Terveydenhuoltojärjestelmän haasteet ovat positiivisia etappeja matkalla kohti parempaa tulevaisuutta.
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above