LABQUALITY OY:N HALLITUS JATKAA TUTULLA TIIMILLÄ Kuvassa vasemmalta Jaana Mättö, Leila Muukkonen, Kari Varkila, Jouni Peltomaa, Tarja Myllärinen ja Maija Lappalainen. KANNANOTTO: Miten turvataan alueella kliinisen mikrobiologian diagnostiikka? Hajautus vai keskitys? 6 Moodi 5/2016 tutkimus, nielun ja emätineritteen streptokokkiviljely ja emätineritteen hiivaviljely - samoin perinteiset pikatestit, kuten esimerkiksi seerumin monotesti ja puumalavirusvasta aineosoitus. Alueen terveyskeskuksissa mikrobiologian näytteitä ei kannata tutkia, vaan toimittaa ne viipymättä keskussairaalaan. Pitkät kuljetusyhteydet ovat tällöin haasteellisia. Kudos- ja eritenäytteiden viljelytutkimukset, joista voi periaatteessa löytyä mitä taudinaiheuttajia tahansa, on syytä keskittää organisaation isoihin laboratorioihin. Niissä on nykyaikainen viljely-, lajitunnistus- ja mikrobilääkeherkkyysmääritysautomatiikka, monipuolinen henkilökunta, ja näytetutkimusprosessi toimii keskeytyksettä (24/7). Henkilökunnan osaaminen pysyy hyvällä tasolla vain, kun he saavat tutkittavakseen tarpeeksi suuren ja monipuolisen näytemäärän, sekä osallistuvat tarpeeksi täydennyskoulutukseen. Pienten keskussairaaloiden on syytä luopua pienten ja yksipuolisten näytemäärien tutkimisesta. Väärä mikrobiviljelmän tulkinta voi olla potilaalle kohtalokasta! Erikoisbakteeri-, sieni-, parasiitti- ja virusdiagnostiikka on keskitettävä hyvin varustettuihin erikoislaboratorioihin, joissa perinteisten aikaa vievien mikroskopointi- ja viljelytutkimusten rinnalla käytetään geenimonistus, MALDI-TOF- yms. menetelmiä, ja joissa diagnostiikkaa kehitetään jatkuvasti. Geenitekniikan sovelluksista mainittakoon mm. patogeenisten mykobakteerien nopea tunnistaminen ysköksestä, keskeisten silsa- AJANKOHTAISTA Labquality Oy:n varsinainen yhtiökokous järjestettiin 11.6.2016. Paikalla oli edustettuna suuri osa osakkeenomistajista, jotka valitsivat koko edellisen kauden hallituksen jatkamaan tehtävässään. Hallituksessa on siten edelleen seitsemän jäsentä edustaen laaja-alaisesti yhtiön omistajatahoja. Hallitus järjestäytyi elokuussa ja valitsi puheenjohtajaksi toiselle kaudelle Jouni Peltomaan, joka päätyössään toimii Päijät Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitoksen toimitusjohtajana. Muut jäsenet ovat Tarja Myllärinen (vpj, Kuntaliitto), Maija Lappalainen (HUSLAB), Leila Muukkonen (HUSLAB), Jaana Mättö (SPR Veripalvelu), Kari Varkila (Fennia) sekä Kari Åkerman (EPSHP, puuttuu kuvasta). Kliiniset laboratoriotutkimukset on toteutettava lääketieteellisten tarpeitten mukaisesti ja yhtä hyvin potilaan maantieteellisestä hoitopaikasta riippumatta. Päivystysluonteiset tutkimukset on tehtävä lähellä potilaan hoitopaikkaa, ja helpot tutkimukset voidaan tehdä paikallisestikin. Haastavampien tutkimusten keskittämisessä hyvin varustettuihin laboratorioihin on etuja: näytteet tutkitaan viiveittä, tiedonsiirto sujuu sähköisesti ja hinta on edullinen. Perinteinen keskussairaalavetoinen laboratoriojärjestelmä on muuttunut, kun pelikenttää on viime vuosina organisoitu uusiksi. Isommat yksiköt (alueelliset laboratorioliikelaitokset, osakeyhtiöt, yksityislaboratoriot) tuottavat palveluita tehokkaasti. Samalla tuotannon laatuun on voitu panostaa. Siitä hyötyvät erityisesti pienemmillä resursseilla toimineet keskus- ja aluesairaaloiden laboratoriot. Tutkimustoiminnan yhdenmukaistamisen jälkeen on syytä arvioida realistisesti tutkimusten paras mahdollinen toteutustapa yhdessä mikrobiologian tutkimusten tilaajien (infektiolääkärit yms.) kanssa. Keskussairaaloiden (ja isojen aluesairaaloiden) laboratorioissa tarvitaan veri- ja virtsaviljelyseulonta automaatit, kausiepidemioiden aiheuttajille influenssa-, RS- ja norovirusdiagnostiikkaa geenimonistusautomaatilla sekä HIV- ja HBV-serologiaseulontaa immunokemian automaatilla. Keskussairaalassa paikallisesti tehtäviksi tutkimuksiksi soveltuvat selkeästi ohjeistetut virtsan bakteeriviljelyn jatko- Markku Koskela on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti ja sairaalamikrobiologi. Hän toimi kliinisen mikrobiologian ylilääkärinä Oulussa 24 vuotta ja jäi eläkkeelle 1.8.2016. sienten tunnistaminen iho- ja kynsinäytteestä, parasiittien löytäminen ulosteesta ja virusten tunnistaminen kudos- ja eritenäytteistä. Moderni mikrosirutekniikka mahdollistaa monien erilaisten mikrobien samanaikaisen tunnistamisen samasta näytteestä, kuten selkäydinnesteestä. Menetelmien automatisointi tuo ne tavalliseen keskussairaalan päivystyslaboratorioon 24/7-menetelmiksi. Yksityissektorilla on oma täydentävä roolinsa kliinisen mikrobiologian laboratoriotuotannossa, josta on hyvä monivuotinen kokemus maassamme. Monikansallisten laboratorioiden tulo Suomeen on herättänyt keskustelua. Näytteiden karkaaminen ulkomaille hankaloittaa tulosten tilastollista ja epidemiologista seurantaa. Hinta yksin ei saa olla määräävä tekijä tutkimuksia kilpailutettaessa. Halvempi ei aina ole tarpeeksi hyvää. KUVA: ILKKA VUORINEN
Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above