Page 38

Moodi No 5 | 2016

KUULUMISIA BIOANALYYTIKKOKOULUTUKSESTA HEIDI KALVE on terveystieteiden maisteri ja bioanalyytikko (AMK), joka työskentee bioanalytiikan lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakouluissa eletään taloudellisesti vaikeita aikoja. Turun ammattikorkeakoulussa bioanalyytikkokoulutuksen tulevaisuus 38 Moodi 5/2016 tuo tullessaan haasteiden lisäksi myös uusia mahdollisuuksia. Olemme muuttamassa uusiin tiloihin osana moniammatillista University Health Campus Turku -verkostoa, ja etsimme parhaillaan uusia toimintamalleja, jotta tulevaisuudessa voisimme tarjota bioanalyytikko-opiskelijoille entistäkin rikkaamman oppimisympäristön. Valtion rahoitus ohjaa ammattikorkeakouluja Ammattikorkeakoulut ovat viime vuosina olleet sekä organisatoristen että taloudellisten muutosten kourissa. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on siirtynyt kunnilta valtiolle ja muuttunut tuloksellisuuteen perustuvaksi. Tällä on useita konkreettisia vaikutuksia päivittäiseen työhömme bioanalyytikkokoulutuksessa. Ammattikorkeakoulut kilpailevat sovitusta rahoituksesta tuloksellisuudella, jota mitataan erilaisin mittarein. Keskeisimmät mittarit ovat suoritettujen tutkintojen sekä 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittavien opiskelijoiden lukumäärä. 55 opintopisteen laskentamallissa ei huomioida keväällä opintonsa aloittavia opiskelijoita, eikä tilastovuoden aikana valmistuvia. Tästä syystä useissa bioanalyytikkokoulutuksissa on siirrytty kahden vuosittaisen sisäänottokerran sijaan yhden kerran vuodessa tapahtuvaan sisäänottoon. Turun ammattikorkeakoulussa yksi vuosittainen sisäänotto toteutui ensimmäisen kerran syksyllä 2015. Otamme kerran vuodessa sisään kaksinkertaisen määrän opiskelijoita, tänä syksynä 36 hakijaa. Lisäksi ryhmiin on syksystä 2014 alkaen otettu muutama polkuopiskelija eli avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija. Polkuopiskelijat voivat suorittaa ensimmäisen lukuvuoden opinnot ryhmän mukana työelämäharjoittelua lukuun ottamatta ja tämän jälkeen hakea tutkinto opiskelijaksi erillishaun kautta. Kerran vuodessa tapahtuva sisäänotto aiheuttaa meille uusia haasteita esimerkiksi työelämäharjoittelun paikkojen järjestämisen, opetustilojen riittävyyden ja opettajien työsuunnittelun suhteen. Koska opintojaksot toteutuvat vain kerran vuodessa, opiskelijan joustava eteneminen tai opintojen nopeuttaminen saattaa vaikeutua. Erilaiset osaajat ja kehittyvät oppimismenetelmät Turun ammattikorkeakoulussa aloittaneista bioanalyytikko-opiskelijoista yhä useammalla on aikaisempi korkeakoulututkinto tai korkeakouluopintoja. Merkittävä osa opettajatuutorin työtä onkin opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen. Opettajatuutor pohtii yhdessä opiskelijan kanssa, voidaanko aikaisemman tutkinnon opintoja tai työkokemusta lukea hyväksi bioanalyytikon tutkintoon. Opintonsa aloittavissa on aiempaa enemmän myös sellaisia opiskelijoita, jotka ovat olleet työelämässä vuosia ja opiskelujen aloittaminen tarkoittaa paitsi opiskelutaitojen ja opiskelurytmin uudelleen etsimistä, myös monella muullakin tavalla suurta muutosta heidän elämässään. Ryhmien heterogeenisyys tuo oman haasteensa ja rikkautensa opetustyöhön. Samassa ryhmässä voi opiskella sekä biokemian tohtori että automekaanikko. Toimintamalli, jonka mukaan isot ryhmät nyt ja jatkossa meillä opiskelevat, on vielä kehitysvaiheessa. Olemme osin vielä alkutaipaleella suunnittelutyössä, jota teemme suurten ryhmien opintojen käytännön järjestelyjen ja opintojen sujuvoittamisen suhteen. Tuloksellisuuteen perustuva rahoitus kannustaa korkeakouluja panostamaan opiskelijoiden valmistumiseen ja opintopisteiden kerryttämiseen. Oma yksikkömme menestyy hyvin näillä mittareilla mitattuna, ja olemme saavuttaneet meille asetetut tavoitteet. Vaikka opintojen suorittamiseen liittyvät paineet tuntuvat meilläkin, emme suostu tinkimään osaamisen laadusta, vaan pyrimme ohjaamaan ja tukemaan opiskelijoita opintojen etenemiseksi. Henkilökohtainen ohjaus vaatii aikaa, ja sitä meillä on juuri nyt erityisen vähän. Korkeakoulujen kiristynyt taloustilanne näkyy suoraan vähentyneenä tuntiresurssina: töitä tehdään entistä pienemmällä joukolla. Opetustyössä teemme koko ajan valintoja siitä, mistä voimme tinkiä ja mistä emme. Olemme ottaneet käyttöön uusia opetusmenetelmiä lisäämällä itsenäistä ja pienryhmässä tapahtuvaa työskentelyä ja keskittämällä aikaresurssia siihen, mihin sitä eniten tarvitaan. Simulaatiot harjoituslaboratoriossamme koostuvat bioanalyytikon työn ydinosaamisen sisällöistä. Olemme panostaneet siihen, että voimme edelleen tarjota riittävästi harjoitusta todellisen kaltaisessa harjoitusympäristössä. Olemme ylpeitä, että olemme pystyneet päivittämään harjoituslaboratorion laite ja välinekantaa, ja opiskelijamme harjoittelevat ajanmukaisissa oppimisympäristöissä. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme velvoitettuja hankkimaan myös ulkoista rahoitusta toiminnalle. Ulkoista rahoitusta voidaan hakea tutkimus- ja kehittämishankkeille sekä tarjoamalla yhteistyökumppaneillemme esimerkiksi täydennyskoulutusta, asiantuntijapalveluja ja väestön hyvinvointia edistäviä palveluja. Opiskelijoiden opinnäytetöitä ja muita opintoja pyritään kytkemään tiiviisti näihin toimintoihin. Työelämäharjoitteluissa kehitytään ammattilaiseksi Työelämäharjoittelu on merkittävä osa bioanalyytikko-opiskelijan ammatillista kehitystä. Me olemme onnellisessa asemassa, sillä bioanalyytikko-opiskelijoiden ohjaajat työelämäharjoitteluissa kantavat vastuunsa opiskelijan ohjaamisesta ja arvioinnista. Kliinisissä laboratorioissa opiskelijaohjaukseen suhtaudutaan vakavasti ja se tehdään huolella. Työelämäharjoittelujen kautta saamme jatkuvasti ajantasaista tietoa laboratorioissa tapahtuvista muutoksista. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämiseksi Varsinais Suomen sairaanhoitopiirissä aloitti vuoden 2016 alussa kahdeksan kliinisen hoitotyön opettajaa: Turun ammattikorkeakoulusta nimettiin seitsemän opettajaa ja Varsinais Suomen sairaanhoitopiiristä yksi opettaja. Kliiniset hoitotyön opettajat toimivat pedagogisina valmentajina ja kehittäjinä opiskelijoiden harjoittelupaikoissa. Yhteistyön tavoitteena on paitsi oppimisympäristöjen ja opiskelijaohjauksen kehittäminen, myös yhteistyön monipuolistaminen ja koulutuksen työelämälähtöisyyden varmistaminen. Lisätietoa http://kho-kliiniset-hoitotyon-opettajat. webnode.fi/ Suuret ryhmät haastavat meidät suunnittelemaan ja porrastamaan harjoitteluja uudella tavalla. Analytiikan keskittäminen isompiin yksiköihin on vähentänyt työelämäharjoittelupaikkoja jo vuosien ajan. Opiskelijat ovat kokeneet pienet ja keskisuuret laboratoriot mieluisiksi ja oppimista edistäviksi harjoittelupaikoiksi. Maltilliset näytevolyymit ja pienet analysaattorit tukevat perustaitojen oppimista. Näiden harjoittelupaikkojen vähentyessä keskitymme opetuksessa entistä enemmän kliinisen laboratoriotyön perustaitojen hyvään hallintaan ja teemme edelleen paljon käsityötä. Käsin tekemällä opi- MINITEEMA: KOULUTUS JA LAATU


Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above