5/2016 Moodi 33 maan jalanjäljissä myös laajemmin kansalliseen rokotusohjelmaan. Punkit ja niiden levittämät taudit ovat saapuneet viime vuosien aikana rannikkoseuduilta jopa Lapin Simoon asti, mistä THL antoi helmikuussa myös varoituksen. Varsin salakavalasti piiloutuva ja vakavia myöhäisvaiheen oireita aiheuttava borrelioosi leviää erityisen nopeasti; puutiaisaivokuumetartuntoja todettiin viime vuonna Suomessa 67, kun borrelioositapauksia oli jo lähes 2000. Voisiko siis borrelioosirokote olla kansallisessa rokotusohjelmassa jo ensi vuosikymmenellä? - Optimistinen vastaus on että mahdollisesti. Mutta rokotteiden kehittelyssä tulee usein yllätyksiä vastaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli markkinoilla joitakin vuosia sitten uusi borrelioosirokote, mutta se aiheutti kuitenkin liikaa haittavaikutuksia suhteessa hyötyihin ja poistui markkinoilta. Se ei olisi muutenkaan ollut paras mahdollinen rokote meitä varten, koska siihen valitut bakteerityypit ovat harvinaisia Euroopassa verrattuna Yhdysvaltoihin. Ahvenanmaa on ollut mukana eurooppalaisessa monikeskusrokotetutkimuksessa, joka tähtää uuden Eurooppaan sopivan borreliarokotteen kehittämiseen, Nohynek tarkentaa. Lisää vauhtia kansalliseen päätöksentekoon Kansallinen rokotusohjelma on monessa suhteessa erinomainen asia, mutta ohjelman uudistumiseen liittyvä monipolvisuus on saanut THL:n ylilääkärin mukaan myös kritiikkiä. Uuden rokotteen päätyminen kansalliseen ohjelmaan on viime aikoina kestänyt asiantuntijaryhmän suosituksen jälkeen vielä minimissäänkin vuodesta kahteen, kun sitä on edeltänyt jo miltei vuosikymmenen kestänyt rokotteen kehitystyö. Nohynekin mukaan päättäjillä tulisikin olla ”parempi näytönlukutaito”. - Esimerkiksi vesirokkorokotetta on suositeltu tarkkojen kustannus-vaikuttavuuslaskelmien pohjalta rokotusohjelmaan jo monta vuotta, mutta valtion määrärahat eivät ole siihen riittäneet. Nyt kuitenkin näyttää lupaavalta, kun määräraha on vihdoin ehdotettu valtion tulevan vuoden budjettiin. Hanna Nohynekin mielestä on ikävää, että poliittisessa päätöksenteossa ratkaisevana pidetään sitä euromäärää, joka pikkulasten joukkorokottamisesta lankeaa valtion maksettavaksi. Huomioon pitäisi ottaa myös ne summat, jotka säästyvät sairauden hoitokuluista tai vanhempien poissaoloista työpaikoilta heidän hoitaessaan sairastunutta jälkikasvua kotona. Toisaalta kansalliseen rokotusohjelmaan olisi tarjolla muitakin tulokkaita. Muun muassa poikien HPV-rokotetta mietitään, ja hinkuyskän osalta ollaan tarkistamassa kansallisia strategioita. Joukkorokotus ei ole kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista, vaan rokotteiden oikea kohdentaminen riskiryhmiin on tärkeä osa asiantuntijaryhmien työtä. Pandemiat ilmestyvät monista puskista Kiitos olympialaisten, zika-virus on ilmestynyt mediaotsikoihin kuluneena kesänä lähes viikoittain. Zika-rokotetta on kehitetty ebola-rokotteen tavoin vauhdikkaasti. Kun normaalisti yhden rokotteen kehitystyö vie eläintutkimuksista ihmistutkimuksiin jopa 10–12 vuotta, ebola-rokotteen kliiniset kokeet saatiin tehtyä alle vuodessa, ja ensimmäisille kandidaateille odotellaan myyntilupaa. Nyt zika-rokote seuraa samoilla jäljillä. Nohynekin mukaan uusia rokotteita kehittäviä toimijoita ilmestyy jatkuvasti lisää, ja asialla ovat erityisesti Euroopan ulkopuoliset maat, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, joissa rokotteita tarvitsevat suuret massat. Nohynek on tästä kehityksestä iloinen. - Joint ventures on päivän sana. Se tarkoittaa, että länsimainen firma tekee yhteistyötä vaikkapa intialaisen tuotantolaitoksen kanssa. Ongelmana on ollut, etteivät laatustandardit ole välttämättä yhteistyömaassa samaa tasoa kuin länsimaissa. Mutta on poikkeuksiakin. Esimerkiksi Kiina sai vuonna 2013 markkinoille ensimmäisen Maailman terveysjärjestön WHO:n vaatimat laatustandardit täyttävän rokotteensa Japanin aivokuumeeseen. Kiina oli myös ensimmäisenä rokottamassa H1N1-pandemiaa vastaan omalla rokotteellaan. Malariarokote on Nohynekin mukaan hankalampi juttu, ja voi olla, ettei optimaalista rokotetta saada koskaan kehitettyä. Ongelmana on malariaparasiitin monisyisen taudinaiheuttamiskyvyn lisäksi raha ja aika. Malariarokotteen kehittäminen vie liikaa molempia, jolloin rokotetutkimukseen osallistuvat sijoittajat eivät näe sijoitustaan kovin houkuttelevana. Rokottaa vai ei – kas siinä some-kysymys Kun mediassa rokotuskeskustelu käy kiivaana, on THL:n ylilääkäri ollut tuttu kasvo puolustamassa kansallista rokotusohjelmaa. Lisäksi THL on myös koonnut sivuilleen kattavan aineiston rokotusten hyödyistä ja haitoista, yksittäisten rokotteiden haittavaikutuksista, vastauksia yleisimpiin uskomuksiin jne. Rokotusvastaisuus elää kuitenkin sitkeässä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa; Facebookin Rokotuskriitikot sivustolla on yli 800 jäsentä. Hanna Nohynek arvelee, että rokotuskriittiset vanhemmat kokevat monesti haluavansa suojella lapsiaan, koska pelkäävät rokotteen mahdollisia haittavaikutuksia eivätkä näe sen hyötyjä. - Vanhempi kokee olevansa joissain tapauksissa vähemmän syyllinen lapsen mahdolliseen tautiin, jos jättää lapsen rokottamatta, koska rokote nähdään suurempana uhkana. Tulee kuitenkin muistaa, että jokainen käytössä oleva rokote on pitkällisen kehitystyön tulos. Emme suosittelisi rokotteita terveille ihmisille, jos haitat olisivat niin suuria ja hyödyt niin vähäisiä kuin somessa pelätään. Toisaalta sikainfluenssaan liittyvä haittavaikutus, narkolepsia, oli äärimmäisen harvinainen, joka tuli esiin vasta laajassa käytössä. Perusteellinenkaan etukäteistutkimus ei olisi tuota täysin odottamatonta riskiä kyennyt havaitsemaan. On edelleen mahdollista, että tulevaisuuden Suomen mahdollisessa pandemiatilanteessa joudutaan ottamaan käyttöön rokote hyvinkin vauhdikkaasti. THL tekee jatkuvasti varautumissuunnitelmia eri pandemiatilanteisiin. Vielä lopuksi: Elämme genomilääke- tieteen aikaa. Saammeko kohta kaikki yksilöllisiä rokotteita? Hanna Nohynek naurahtaa. - Kyllä asiantuntijalääkäreiltä on monesti kysytty, voidaanko jo nyt kartoittaa, millaista rokotetta voi ja pitää kenellekin antaa. Mm. Gregory A. Poland hehkuttaa näitä niin kutsuttuja yksilöllisiä geeniprofiileja, mutta minusta se on ylioptimistista. En usko, että vielä lähitulevaisuudessa nähdään yksilöllisesti räätälöityjä rokotteita. Mutta onneksi koskaan tässä työssä ei tiedä, mitä tapahtuu. Joka kerta on olemassa se unknown: aina tässä on salapoliisiduunia mukana ja yllätyksen mahdollisuus. Päättäjillä tulisikin olla parempi näytönlukutaito.
Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above