Page 20

Moodi No 5 | 2016

TEEMA: MIKROBIOLOGIA 20 Moodi 5/2016 ANU LAULAJAINENHONGISTO on LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, joka työskentelee HUS Korvaklinikalla sekä HUS Iho- ja allergiasairaalassa. Hänen väitöskirjansa ”Acute severe complications of otitis media in children and adults” tarkastettiin toukokuussa 2016 Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa. Avohoidossa hoidettava välikorvatulehdus eroaa taudinaiheuttajiltaan sairaalahoitoon johtaneesta välikorvatulehduksesta ja kartiolisäketulehduksesta. Komplisoituneessa välikorvatulehduksessa on tärkeää ottaa välikorvaeritteestä näyte mikrobiologista tutkimusta varten. Väitöskirjatutkimus Selvitimme väitöskirjatutkimuksessani ”Acute severe compilcations of otitis media in children and adults” sairaalahoitoon johtaneen välikorvatulehduksen taustatekijöitä. Kävimme läpi kaikkien äkillisen kartiolisäketulehduksen tai äkillisen välikorvatulehduksen vuoksi HUS:n Korvaklinikalle sairaalahoitoon vuosina 2003–2012 joutuneiden potilaiden (100 lasta, 160 aikuista) sairauskertomustiedot. (1,2) Lapsista (ikä 0-16 v) äkillinen välikorvatulehdus oli 44:llä ja äkillinen kartiolisäketulehdus 56:lla. Aikuisista äkillinen välikorvatulehdus oli 60:llä, lopuilla 100:lla oli kartiolisäketulehdus. Arvioimme bakteereiden ja hoidon suhdetta taudinkuvaan ja vertailimme potilasryhmien tietoja keskenään. Lisäksi kävimme läpi kaikkien aivopaiseen vuoksi sairaalahoitoon HUS:n Neurokirurgian klinikalle vuosina 1970–2012 joutuneiden 166 potilaan sairauskertomustiedot (ikä 0-83v), näistä 18:lla oli korvaperäinen aivopaise. Välikorvatulehdus ja sen komplikaatiot Äkillinen välikorvatulehdus on yksi lasten tavallisimmista taudeista, ja yli 80 % lapsista sairastaa vähintään yhden äkillisen välikorvatulehduksen ennen kolmen vuoden ikää.(3) Jopa 80 % välikorvatulehduksista paranee kolmen vuorokauden sisällä ilman antibioottihoitoa. Siksi usein on mahdollista jäädä seuraamaan tulehduksen paranemista ilman antibioottihoitoa.(4) Pienten lasten (alle kaksivuotiaat) on kuitenkin todettu hyötyvän antibioottihoidosta, joka lyhentää sairauden kestoa, nopeuttaa välikorvaeritteen poistumista ja lyhentää siihen liittyvän kuuloaleneman kestoa.(5-7) Äkillisessä välikorvatulehduksessa välikorvaan kerääntyy märkäistä eritettä, se kehittyy yleensä ylähengitystieinfektion jälkeen viruksen ja bakteerin aiheuttamana sekainfektiona. Äkillisen välikorvatulehduksen tavallisimmat aiheuttajabakteerit lapsilla ovat Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis.(8) Aikuisilla esiintyy lisäksi Streptococcus pyogenesta.( 9) (Kuvaaja 1) Välikorva on limakalvon verhoama ilmapitoinen ontelo ohimoluun sisällä, kartiolisäke on ohimoluun osa (Kuva 1). Välikorva yhdistyy kartiolisäkkeen luiseen lokerostoon, ja välikorvatulehdus voikin levitä näihin välikorvaa ympäröiviin rakenteisiin. Seurauksena voi olla kartiolisäketulehdus, mutta jos tulehdus leviää edelleen ohimoluun ulkopuolelle, voi kehittyä muita komplikaatioita, esimerkiksi aivopaise. Antibioottihoidon on todettu estävän kartiolisäketulehdusten kehittymistä; yhden äkillisen kartiolisäketulehduksen välttämiseksi antibiooteilla jouduttaisiin kuitenkin hoitamaan 4800 äkillistä välikorvatulehdusta sairastavaa potilasta.( 10,11) Välikorvatulehduksen äkilliset komplikaatiot voivat syntyä paitsi äkillisen välikorvatulehduksen, myös pitkittyneen, kroonisen välikorvatulehduksen seurauksena. Välikorvatulehduksen komplikaatiot ovat harvinaisia. Lasten välikorvatulehdusten komplikaatioiden vuosittainen määrä on 1-4/100 000.(2,12-14) Komplisoitunutta välikorvatulehdusta hoidetaan tärykalvopistolla tai –putkituksella, suonensisäisillä antibiooteilla, kortisonilla sekä korvatipoilla. (15) Mikäli tulehdus ei tällä hoidolla rauhoitu 48 tunnin kuluessa, tehdään lisätutkimuksia (kuvantaminen) ja harkitaan kartiolisäkkeen puhdistusleikkausta (mastoidektomia).(15) Komplisoituneissa välikorvatulehduksissa eri taudinaiheuttajat Streptococcus pneumoniae on tavallinen välikorvatulehduksen taudinaiheuttaja. Se oli tavallinen myös sairaalahoitoon joutuneilla potilailla. Tutkimuksessamme etenkin kartiolisäketulehdusta sairastavilla lapsilla esiintyi kuitenkin tavallisille korvatulehduksen hoidossa käytettäville antibiooteille vastustuskykyisiä Streptococcus pneumoniae -kantoja. Nämä johtivat muita taudinaiheuttajia useammin kartiolisäkkeen puhdistusleikkauksiin. Myös Streptococcus pyogenes osoittautui tavalliseksi taudinaiheuttajaksi komplisoituneessa välikorvatulehduksessa. Sitä esiintyi kuitenkin ainoastaan aikuisilla ja yli kaksivuotiailla lapsilla. Pseudomonas aeruginosaa esiintyi samoin ainoastaan aikuisilla ja yli kaksivuotiailla lapsilla, ja se liittyi lapsilla aiemmin putkitettuihin korviin ja aikuisilla pitkittyneisiin välikorvatulehduksiin. Kaksi tavallisinta avohoidon välikorvatulehduksen taudinaiheuttajaa, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis, olivat harvinaisia komplisoitunutta välikorvatulehdusta sairastavilla potilailla. Krooniseen, pitkittyneeseen välikorvatulehdukseen liittyvien komplikaatioiden bakteerietiologia erosi muista. (kuvaaja 3) Korvaperäisten aivopaiseiden bakteerietiologia muistutti enemmän kroonisen, kuin äkillisen välikorvatulehduksen bakteerietiologiaa. Gramnegatiiviset bakteerit olivat korvaperäisissä aivopaiseissa yleisempiä (22 %) kuin muissa aivopaiseissa (5 %). Välikorvatulehduksen komplikaatiot olivat tutkimuksemme mukaan lisääntyneet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä aiempiin suomalaisiin tutkimuksiin verrattuna.( 13, 16, 17) Muihin Euroopan maihin Välikorvatulehduksen komplikaatiot Kuva 1. Ohimoluu (mastoid process = kartiolisäke) (kuva Anu Laulajainen-Hongiston väitöskirjasta, piirtänyt Helena Schmidt)


Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above