Oikein suunnatun antibioottihoidon tiedetään parantavan sepsispotilaan ennustetta merkittävästi, ja tarve nopealle diagnostiikalle Jatkuu seuraavalla sivulla 5/2016 Moodi 13 Kuva 1. si-MALDI-TOF positiivisesta veriviljelypullosta. si-MALDI-TOF-menetelmässä maljaa kasvatetaan vain 3-4 h ennen MALDI-TOF-analyysiä, joten tunnistustulos voidaan saada 1 vrk aiemmin. Viljely si-MALDI-TOF Gramvärjäys Positiivinen veriviljelypullo aamulla Gramvärjäystulos Alustava tunnistustulos Tunnistustulos ja herkkyys Maljan kasvatus n. 3-4 h Maljan kasvatus n. 24h → tavallinen MALDI-TOF (tai muu tunnistusmenetelmä) Aika: Aamupäivä Iltapäivä Seuraava päivä Tunnistustulos 1 vrk nopeammin Vastaus: Piirrokset: Annika Nevalainen Valokuvat: Suvi Timonen ja Ritvaleena Puohiniemi mahdollista tunnistaa), jollaisia ei tietenkään pidä uskoa eikä vastata ennen varsinaisen viljelyn valmistumista. Grampositiivisten bakteerien osalta oikea tunnistustulos saatiin validoinnissa n. 69 %:ssa pulloista, ilman tulosta jäi n. 28 % ja väärä tunnistustulos saatiin n. 4 %:ssa. Eri bakteerilajien välillä on suurta vaihtelua; esim. Staphylococcus aureus, joka on tietenkin tärkeä veriviljelylöydös, tunnistetaan menetelmällä hyvin (94 %), sen sijaan esim. koagulaasinegatiiviset stafylokokit ja viridans-ryhmän streptokokit huonommin. Grampositiivisista kokeista S. aureuksen lisäksi esim. Streptococcus agalactiae, Streptococcus bovis -ryhmä sekä enterokokit onnistutaan tunnistamaan usein oikein. Beetahemolyyttisten streptokokkien (ryhmät A, C ja G) osalta tunnistustulos on joissakin tapauksissa ollut ristiriitainen viljelmästä saadun agglutinaatiotuloksen kanssa. Kokonaan virheellisinä tunnistustuloksina on saatu esim. Listeria grayi, Listeria seeligeri ja Streptococcus suis, jotka olisivat aivan poikkeuksellisia veriviljelylöydöksinä eivätkä siten ole vaarassa päätyä potilasvastaukseen. Hiivan tunnistus si-MALDI-TOF-menetelmällä on osoittautunut ongelmalliseksi, sillä veriviljelyautomaatin positiiviseksi hälyttämä veriviljelypullo sisältää usein vielä verraten vähän hiivasoluja. Siten elatusainemaljalle tulee siirrostuksen mukana vain niukasti hiivasoluja ja hitaasti jakaantuvina niiden määrä ei riitä tunnistustuloksen saamiseen. Useita bakteerilajeja sisältävät näytteet. Si-MALDI-TOF-tunnistus onnistuu usein myös useampaa bakteerilajia sisältävästä veriviljelynäytteestä, mutta tällöin kustakin pullosta saadaan tunnistustulos vain yhdelle bakteerilajille. Kun potilaasta on tutkittavana yhtä aikaa useampi positiivinen veriviljelypullo, saatetaan on selkeästi olemassa. eri löydökset saada tunnistetuksi eri pulloista. Tärkeät ja harvinaiset löydökset. Erityisen hyödylliseksi si-MALDI-TOF-tunnistus on osoittautunut luontaisesti moniresistenttien ja kliinisesti erityisen tärkeiden löydösten kohdalla. Esim. P. aeruginosa- ja enterokokkilöydösten raportointi lähes vuorokauden totuttua aiemmin auttaa klinikassa suuntaamaan lääkityksen oikeaan suuntaan, vaikka herkkyysmääritystulos löydökselle saadaankin vasta seuraavana päivänä. Meningokokin nopea tunnistaminen on tärkeää sekä potilaan hoidon että kontaktien suojaamisen kannalta. Gramvärjäyksen tulkinta saattaa meningokokin kohdalla olla joskus haastavaa (onko kyseessä gramnegatiivinen kokki vai kuitenkin lyhyt gramnegatiivinen sauva, tai ehkä jopa väärin värjäytynyt grampositiivinen kokki?), joten muutamassa tunnissa saatava varmistustulos auttaa vastaajaa tässä ahdingossa. Postimerkkilöydöksenä voidaan vielä mainita äärimmäisen harvinainen Corynebacterium diphtheriae -löydös, joka saatiin erään potilaan veriviljelynäytteestä. Niin poikkeuksellista löydöstä ei toki uskallettu vastata pelkän si-MALDI-TOF-tuloksen perusteella, vaikka se gramvärjäyksen tulokseen sopikin. C. diphtheriaen mahdollisuus kuitenkin osattiin huomioida pullosta tehdyissä jatkoviljelyissä, ja löydös pystyttiin si-MALDI TOF-tuloksen ansiosta varmistamaan ja vastaamaan heti seuraavana aamuna. On täysin mahdollista, että ilman si-MALDI-TOF-tulosta löydös olisi saatettu vastata ihokontaminaatioksi tulkittavana tavallisena difteroidina ilman tarkempaa lajitason tunnistusta. Vaikka Vitek MS-laitteiston tietokanta on laaja ja kattaa tavanomaiset humaaninäytteissä esiintyvät bakteerilajit hyvin, näytteet jotka sisältävät laitteen kirjastoon kuulumattomia bakteerilajeja jäävät tunnistamatta. Tällainen tilanne esiintyy useammin grampositiivisten bakteerien kohdalla. si-MALDI-TOF virtsanäytteiden analytiikassa Positiivisista veriviljelypulloista saadut hyvät si-MALDI-tulokset johtivat ajatukseen soveltaa vastaavaa menetelmää myös virtsatiepatogeenien diagnostiikkaan. Tähän motivoi erityisesti seikka, että useimmat viimeaikaiset virtsatieinfektioiden diagnostiikkaa nopeuttavat menetelmät sisältävät erilaisia sentrifugaatio- tai suodatusvaiheita, jotka ovat maljaviljelyä työläämpiä ja soveltuvat siksi huonosti rutiinidiagnostiikkaan. Virtsan si-MALDI-TOF-analyysissä maljakasvatuksen jälkeen maljalta kaavitaan näyte aplikaatioalueelta MALDI-TOF-analyysiä varten (6).
Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above