Page 17

Moodi No 3-4 | 2016

HEIKKI TUULI. 1/2013 Moodi 17 lergisen reaktion vakavuutta (Arah1, Arah2 jne.). Miten laboratorio voi olla avuksi kliinikolle Seulontatutkimusten poistaminen ja vas-taavien erittelytutkimusten käyttöönot-to helpottaisi pyytäjän työtä. Mielikuvak-seni on jäänyt, että seulonnan ja erittelyn ero ei ole aina selvä kliinikolle. Hinnoitte-luun kannattaa kiinnittää myös huomio-ta. Mikäli erittelytutkimus, tuloksen olles-sa negatiivinen, on kalliimpi kuin seulonta, se voi kannustaa tilaamaan ensin seulon-nan ja positiivisessa tapauksessa erittelyyn kuuluvat yksittäiset tutkimukset. Ehdotan harkittavaksi sitä, että seulontatutkimuk-set poistetaan valikosta ja erittelyt hinnoi-tellaan siten, että seulonta ja erittelyn seu-lontaosuus maksaisi saman verran. Positii-visessa tapauksessa erittelyn osatutkimuk-set kannattaisi hinnoitella samanhintaisiksi kuin yksittäiset allergiatutkimukset. Uusia komponenttitutkimuksia tulee jat-kuvasti markkinoille. Mielekkäiden pyyn-tökokonaisuuksien pyytämistä voisi hel-pottaa rakentamalla valmiita pyyntöpa-ketteja. Maapähkinäesimerkissä paketis-sa voisi olla maapähkinän (seos maapähki-nän molekyylejä) lisäksi niitä komponent-teja (Ara h ja numero), joita laboratorio olisi yhdessä allergologien kanssa todennut jär-keväksi kokonaisuudeksi. Vastaavasti ohje-kirjassa ja laboratoriotutkimusten pyyntö-valikossa voisi näkyä hakusanalla maapäh-kinä kaikki maapähkinään liittyvät allergia-tutkimukset, jolloin kliinikon olisi helpom-pi valita tarvitsemansa tutkimukset, vaikka laboratoriossa ei olisikaan käytössä pyyntö-paketteja. Uudistettava nimikkeistö, jossa jo tutki-muksen lyhenteestä näkyy, minkä tyyppi-sestä allergeenista on kyse, tulee tulevai-suudessa helpottamaan tutkimusten valin-taa. Muutosvaiheessa kannattanee kuiten-kin käyttää niin ohjekirjassa kuin pyyntö-valikossa synonyymejä, joiden avulla van-hallakin lyhenteellä löytää uudelleen nime-tyt tutkimukset. Kun kliinikko sitten lukee numeerisia tuloksia, hänen työtään voisi helpottaa, jos vastausten yhteydessä olisi lyhyet kom-mentit siitä, mitä kunkin testin mahdolli-nen positiivinen tulos potilaalle merkitsee. Tulosten yhteyteen voisi liittää automaat-tikommentteja, joissa kerrottaisiin positii-visen tuloksen merkityksestä. Kommentis-sa voitaisiin kertoa esimerkiksi siitä, millai-sia oireita kyseisen komponentin positiivi-suus aiheuttaa: Esimerkkeinä anafylaktisen reaktion riski tai heikkoja suuoireita. Tämä helpottaisi kliinikon työtä, kun hän miettisi sitä, pitääkö potilaan välttää maapähkinää vai onko kyseessä vain lievät oireet ja vält-tödiettiä ei tarvita. Automaattikommentti-en sisältö on kuitenkin tarkkaan mietittä-vä yhdessä allergologien kanssa. Jos kom-mentteja suunnittelee lisättäväksi vastauk-siin, ne kannattaa rakentaa jo heti aluksi automaattisiksi. Lausuntojen kirjoittami-nen käsin veisi kohtuuttoman paljon aikaa. Lopuksi: Tämän katsauksen tarkoituksena on antaa yleiskuva allergiatutkimusten laboratori-odiagnostiikasta menemättä yksityiskoh-tiin. Laboratorio voi auttaa kliinikkoa oikei-den pyyntöjen löytämisessä, tulosten tul-kinnassa ja turhien laboratoriokäyntien vä-hentämisessä. Yhteistyö allergologian klii-nikkojen kanssa kannattaa pitää tiiviinä, jotta laboratorio pystyy tarjoamaan kustan-nustehokkaat ja oikeat tulokset kliinikoille. VIITTEET: 1. Tari Haahtela. Allergia ABS. Kodin allergiaopas. Tam-mi 2003 2. Haahtela et al. Kansallinen allergiaohjelma 2008 – 2018 – aika muuttaa suuntaa. Suomen Lääkärilehti2008. 14, 9-21. 7, 407-411. 3. Kukkonen et al, Komponenttitutkimukset parantavat al-lergioiden diagnostiikkaa. Suomen Lääkärilehti 2015. 4. www.kunnat.net sivustolla laboratoriotutkimusnimik-keistöosio »Uudistettava nimikkeistö, jossa jo tutkimuksen lyhenteestä näkyy, minkä tyyppisestä allergeenista on kyse, tulee tulevaisuudessa helpottamaan tutkimusten valintaa.» 3-4/2016 Moodi 105


Moodi No 3-4 | 2016
To see the actual publication please follow the link above