36 Moodi 1/2013 LABQUA L I T Y DAYS - LUENNOT Vuorotyössä jaksaminen ULLA PELTOLA Kirjoittaja on Lab.hoit., TtM ja opettaja, joka työskentelee osastonhoitajana HUSLABin Meilahden sairaalan Tlaboratoriossa. yö on iloinen asia ja työpaikka on iloinen paikka (ainakin pitäisi olla). Terveydenhuoltoala toimii 24/7, joten henkilökuntaa tarvitaan vuoden jokaisena päivänä ja kaikkina vuorokauden aikoina. Epäsäännölliset työajat tulevat yhteiskunnassa muutoinkin lisääntymään, mikä merkitsee, että myös vuorotyön tekijöiden määrä kasvaa, ja vuorotyötä tarvitaan entistä enemmän. Vuorotyö on vaativaa ja raskasta sekä fyysisesti että psyykkisesti. Siitä huolimatta kaksi- ja kolmivuorotyössä on innostuneita, osaavia ja vuorotyöstä nauttivia henkilöitä, joista useat tekevät vuorotyötä koko työuransa ajan. Vuorotyön haitallisia vaikutuksia on tutkittu ja on todettu jatkuvan vuorojen vaihtelun aiheuttavan terveyshaittoja. Ne ovat hyvin yksilöllisiä, kaikille ei vuorotyö haittojen vuoksi edes sovi. Monet kokevat kuitenkin, että vuorotyön tekemisessä on monia positiivisia puolia, joista suinkaan vähäisin ei ole siitä maksettu rahallinen korvaus (ainakin vielä). Arkivapaat, vaihtuvat työtoverit sekä päivystysluonteisen työn vaativuus ja yllätyksellisyys koetaan mukavina. Vuorotyön haittoja Työterveyslaitoksen ja Duodecimin artikkeleiden mukaan vuorotyö aiheuttaa haittoja fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle. Yötyö on terveyden kannalta haitallisinta. Erilaiset haittatekijät ovat hyvin yksilöllisiä; toiset henkilöt sopeutuvat vuorotyöhön paremmin. Monilla sopeutuvuus vuorotöihin heikkenee iän myötä. Fyysiseen terveyteen kohdistuvia vaikutuksia ovat muun muassa väsymys, onnettomuus ja tapaturmariskin kasvaminen, ruuansulatuselimistön oireet (kohonnut vatsahaavariski), painon nousu, rytmihäiriöt, kohonnut riski sairastua rintasyöpään ja diabetekseen sekä lisääntynyt keskenmenoriski. Virheiden mahdollisuus työssä lisääntyy, koska henkilö on väsynyt ja tarkkaavaisuus heikkenee. Varsinkin yövuorojen jälkeen monet kärsivät nukahtamisvaikeuksista, väsymyksestä ja katkonaisesta unesta. Markku Partisen (luento vuonna 2005) mukaan riskit sairastuvuuteen pienenevät, mikäli henkilö saa nukuttua työvuorojen välillä ja pääsee kiinni normaaliin unirytmiin mahdollisimman pian yövuorojen jälkeen. Psyykkisen terveyden häiriöt näkyvät väsymyksenä, stressinä ja hermostuneisuutena. Sosiaalisen terveyden haittoina voidaan mainita perheen ja muun sosiaalisen elämän ”eritahtisuus”, yhteisen ajan vähyys. Vuorotyön kuormittavuus, työvuorojen vaihtelu ja työn vaativuus saattavat vähentää koko perheen yhteistä aikaa ja vaikeuttaa kanssakäymistä ystävien ja sukulaisten kanssa. Erilaisia mahdollisuuksia työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helpottamiseen toki on. Vuorotyön etuja Vuorotyössä ei ole ainoastaan haittoja, vaan myös etuja: rahakorvaus (varsinkin sunnuntai- ja pyhätöistä), arkivapaat ja lisääntynyt vapaa-aika. On paljon asioita, joita on helpompi hoitaa ”ilman ruuhkia”, arkena. Esimerkkejä ovat virastoissa asioinnit (mikäli kaikki ei vielä ole sähköistä), lääkäri ja hammaslääkärikäynnit sekä vaikkapa kuntosalitreenit. Moni kokee, että omaa aikaa jää enemmän, ja myös lasten kanssa vietetyn ajan koetaan usein lisääntyvän, jos heitä ei vie hoitoon omina vapaapäivinään. Myös harrastuksiin vieminen sujuu, ja jotkut perheet pystyvät hoitamaan lapsensa ilman ulkopuolista apua tai tarhapaikkaa. Omat lapseni aikoinaan nauttivat isän seurasta äidin ollessa työssä. Varmasti oli erilaista! Vuorotyössä on vaihtelua: eri työvuoroja, vaihtuvat työtoverit ja erilaiset työtehtävät (arki – pyhä). Työ myös koetaan usein haastavampana ja monipuolisempana kuin ”päivävuoroissa”. Päivystystyön määrä ja laatu määräytyvät ”ulkoapäin”, joten milloinkaan ei vuoroon mennessään tiedä, millainen se tulee olemaan. Mielenkiintoista! Vuoroissa ”sattuu ja tapahtuu”, usein näkee potilaan matkan vaikkapa ensiapupoliklinikalta leikkaussalin kautta osastolle. Tällöin kokee oman osuutensa merkitykselliseksi. Oman kokemukseni mukaan tutustuminen oman työyhteisön ulkopuolisiin, esimerkiksi hoitoyksiköiden henkilökuntaan, onnistuu paremmin muina aikoina kuin aamuvuoron, raporttien ja muiden kiireisten tehtävien aikana. Monesti tulee päivystysvuorojen aikana keskusteltua enemmän potilaiden kanssakin, ja he ovat ihmeissään siitä, että ”oletteko tekin tällaisina aikoina töissä?”. Työvuorosuunnittelu Työvuorosuunnittelulla ja työn organisoinnilla sekä työtehtävien sisältöjä monipuolistamalla pyritään vähentämään vuorotyön haitallisia vaikutuksia. Ergonominen ja autonominen työvuorojen suunnittelu, työn ja levon rytmittäminen sekä työntekijän mahdollisuus itse vaikuttaa omiin työvuoroihinsa ylläpitävät jaksamista ja hyvinvointia. Työvuorot tulee suunnitella huolellisesti; lähtökohtana on toiminta, samoin henkilöiden erilaiset osaamiset. Toiveiden ja kunkin henkilön muun elämän huomioiminen parantavat kokemusta työhyvinvoinnista. Henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa parantaa viihtyvyyttä ja motivaatiota, vähentää poissaoloja ja vaihtuvuutta. Jokaiselle ei sovi sama rytmi vuorojen ja vapaiden vaihtelussa. Vuorojen (illat, yöt) lukumäärä, samoin työvuorojen ja vapaiden sijoittelu ovat asioita, joissa yksilölliset asiat ja toiveet tulisi ottaa huomioon. Liian pitkiä työvuoroja, liian pitkiä ”työputkia” tai yksittäisiä vapaapäiviä ei suositella. Järkevintä olisi järjestää työvuorojen kierto myötäpäivään: aamut – illat – yöt – vapaat. Mielellään ei suunnitella aamuvuoroa iltavuoron jälkeen, eikä suosita yksittäisiä työvuoroja tai vapaapäiviä. Itse aikanaan tein useita iltoja peräkkäin ja sen jälkeen olin vapaalla, mikä sopi minulle hyvin (kiitokset sen aikaiselle työvuorojen suunnittelijalle). Tein myös useana vuonna kesäajan (noin 5 kuukautta) pelkästään yövuoroja, jolloin minun ei tarvinnut viedä lapsia hoitoon lainkaan. Kaikkia toiveita ei milloinkaan pystytä toteuttamaan, sillä jonkun on aina oltava töissä, on millainen juhlapyhä tahansa. Oikeudenmukaisuus ja tasavertainen koh- 78 Moodi 2/2016
Moodi No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above