Page 26

Moodi No2 | 2016

Miehet Naiset Kuva 1. 35-64-vuotiaiden miesten ja naisten sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 1951-2012 100 000 henkeä kohden. 26 Moodi 1/2013 LABQUA L I T Y DAYS - LUENNOT ka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että runsas alkoholinkäyttö ja humalajuominen lisäävät sydän- ja verisuonitautikuoleman vaaraa. Uusia tekijöitä tutkitaan aktiivisesti Krooninen tulehdus on tärkeä tekijä sepelvaltimoiden ahtautumisprosessissa. Akuutit infektiot, kuten influenssa ja bakteerien aiheuttama keuhkokuume, ovat tärkeitä sydäninfarkteja laukaisevia tekijöitä. On todennäköistä, että antibioottien lisääntynyt käyttö ja rokotukset (influenssarokotus ja viime vuosina pneumokokkirokotus) ovat vähentäneet sydänkuolemia. Viime vuosina on kertynyt vakuuttavaa tietoa siitä, että teollisuuden ja liikenteen päästöistä peräisin olevat pienhiukkaset laukaisevat sekä sydänkohtauksia että aivohalvauksia. Päästöt ovat viime vuosina jyrkästi vähentyneet, ja tämä voi selittää osan sydänkohtausten vähenemisestä. Metsureiden sydänkuolleisuus oli 1950–1970-luvuilla poikkeuksellisen suuri. Sekin on voinut osaksi johtua pienhiukkasista, sillä ensimmäisen sukupolven moottorisahojen pakokaasupäästöt olivat hyvin korkeita. Psyykkisillä ja sosiaalisilla tekijöillä on tärkeä merkitys sepelvaltimotaudin synnyssä. Työpaikan huono ilmapiiri, toistotyö, työttömyys ja elämänmuutokset lisäävät ja hyvät ihmissuhteet vähentävät sairastumisvaaraa. Suuret yhteiskunnalliset muutokset kuten maaltamuutto, joukkotyöttömyys ja perheinstituution rapautuminen ovat erittäin todennäköisesti lisänneet sepelvaltimotautia viiden viimeisen vuosikymmenen aikana. Koulutus näyttää vähentävän sairastumisvaaraa. Siten väestön koulutustason kohoaminen on voinut vuorostaan vähentää sydänkuolemia. Sikiökauden aikaisilla olosuhteilla voi olla suuri merkitys Yksi viime vuosikymmenien uusista sepelvaltimotaudin syntyteorioista on ns. Barkerin hypoteesi. Teorian mukaan äidin vajaaravitsemus (ja mahdollisesti yksipuolinen ravinto) raskausaikana lisää syntyvän lapsen vaaraa sairastua myöhemmin sepelvaltimotautiin. Voisiko 1960–1970-luvun tautiepidemian yksi syy olla odottavien äitien riittämätön ravinto 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä? Ja onko yksi syy sepelvaltimotaudin vähenemiseen Arvo Ylpön aikanaan kehittämä äitiyshuolto? Arvoituksellinen itä-länsi-ero sydänkuolleisuudessa voisi sekin selittyä Barkerin hypoteesin perusteella. Maan itäosat olivat länsiosia huomattavasti köyhempiä ennen sotia ja sotien jälkeenkin. Ravintoa oli vähän ja se oli yksipuolista. Vielä 1960-luvulla Itä-Suomesta kotoisin olevat varusmiehet olivat muutaman sentin länsisuomalaisia tovereitaan lyhytkasvuisempia merkkinä sikiökauden ja/tai lapsuusvuosien riittämättömästä ravinnosta. Sittemmin ero on kadonnut. Loppusanat Kysymyksiä on paljon, ja monta vastausta puuttuu. Tärkeää on, että jatketaan työtä niiden asioiden parissa, jotka varmasti tiedetään tärkeiksi. Näitä ovat ainakin tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja liikapainon välttäminen. Hyvän hoidon merkitys kasvaa koko ajan. Jos haluamme sepelvaltimotaudin aiheuttaman sairastavuuden ja kuolleisuuden edelleen pienenevän, on palvelujärjestelmälle osoitettava riittävästi voimavaroja ja sen laatu pidettävä hyvänä. Äitien ja lasten terveydestä kannattaa pitää erityistä huolta. KIRJALLISUUSVIITTEET: • •Juonala M, Viikari JSA, Raitakari OT. Miksi sepelvaltimotauti on edelleen enemmän itä- kuin länsisuomalaisten vaiva? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2006; 122: 55-61. • •Koskinen S. Suomalaisten terveys ja haasteita sen parantamiseksi. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ tk.koti?p_artikkeli=seh00159&p_haku=Koskinen 600 500 400 300 200 100 1951 1960 1970 1980 1990 2000 2010 68 Moodi 2/2016


Moodi No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above