24 Moodi 1/2013 LABQUA L I T Y DAYS - LUENNOT Mistä tulet ja mihin menet, sepelvaltimotauti? JUSSI HUTTUNEN Jussi Huttunen on sisätautien erikoislääkäri, joka on työskennellyt Kuopion yliopiston professorina ja Kansanterveyslaitoksen pääjohtajana. Hän on toiminut useiden terveysjärjestöjen puheenjohtajana, ja toimii Sedelleen aktiivisesti muun muassa Lääkäriseura Duodecimissa. airaudet muistuttavat eläviä olentoja. Ne syntyvät, kasvavat, hiipuvat ja joskus kuolevat pois. Paiserutto kulki kymmeninä aaltoina yli mannerten, kunnes menetti voimansa 1700- ja 1800-luvuilla. Syfilis ilmaantui uutena sairautena Etelä-Eurooppaan keskiajan lopulla ja levisi vähitellen yli koko mantereen ja muuttui samalla kesymmäksi. Vuosina 1485–1578 kymmeniä tuhansia kuolemia Euroopassa aiheuttanut hikitauti (”English sweat”) katosi yhtäkkiä, eikä kukaan vieläkään tiedä, mikä sen aiheutti. HI-virus siirtyi ihmiseen joskus 1930–1950 -luvulla. Maailman laajuinen epidemia on - pääosin ihmisen toimien ansiosta - laantumassa aiheutettuaan yli 40 miljoonaa kuolemaa. Muutokset mikrobitautien yleisyydessä tuntuvat luonnollisilta. Mutta myös ”ei-tarttuvat” taudit muuttuvat - yllättävää kyllä joskus jopa nopeammin kuin tarttuvat taudit. Liikennekuolemien väheneminen viidesosaan 1970-luvun alun huipusta johtuu lukuisista liikenneturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Keuhkosyöpä väistyy, kun tupakointi vähenee. Vaikeampi on selittää itsemurhakuolleisuuden nopeata kasvua vuosien 1960 ja 1990 välillä ja vielä nopeampaa vähenemistä sen jälkeen. Tyypin 2 diabeteksen yleistymisen taustalla on lihominen ja liikunnan väheneminen, mutta mikä ihme on aiheuttanut Tyypin 1 diabeteksen ja allergioiden nopean lisääntymisen? Sepelvaltimotaudin yleisyys muuttuu nopeasti Ylivoimaisesti eniten viime vuosikymmeninä suomalaisten terveyteen vaikuttanut sairaus on sepelvaltimotauti. Tauti on tunnettu vuosisatojen ajan, mutta aikaisemmin sitä ei pidetty kovin yleisenä. Sotavuosien jälkeen kuolleisuus lisääntyi nopeasti, alkaen kuitenkin vähentyä 1960- ja1970-lukujen taitteessa. Sen jälkeen työikäisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on syöksynyt alaspäin, ja on tällä hetkellä huikaisevat 80 % pienempi kuin 50 vuotta sitten (kuva 1). Tauti ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Siihen sairastutaan edelleen, mutta useimmiten vasta eläkeiässä. Ikäihmisten määrän kasvu merkitsee sydänoireiden ja -kuolemien absoluuttisen määrän lisääntymistä väestössä. Mutta miksi sepelvaltimotauti yleistyi työikäisessä väestössä ja miksi se nyt vähenee? Taudin syntymekanismi tunnetaan hyvin. Kyseessä on valtimoseinämän krooninen tulehdus, joka ahtauttaa sepelvaltimoita. Prosessi alkaa jo lapsuudessa, mutta antaa oireita yleensä vasta keski-iässä ja sen jälkeen. Taudin vakavimmat seuraukset, sydäninfarkti ja sydänkuolema, johtuvat suonta ahtauttavan plakin repeämästä tai sen pinnalle syntyvästä hyytymästä. Sepelvaltimoiden hitaaseen ahtautumiseen ja niiden lopulliseen tukkeutumiseen vaikuttavat sekä perintötekijät että kymmenet ja taas kymmenet ulkoiset tekijät. Syyt vaihtelevat väestöstä toiseen ja ajanjaksosta toiseen. Yhdessä väestössä tärkein syy voi olla ruokavalio ja liikunnan puute, toisessa tupakointi ja kolmannessa sisäilman ja yhdyskuntailman saastehiukkaset. Eri väestöjen perinnöllinen alttius sepelvaltimotautiin näyttää vaihtelevan. Viime vuosina on kertynyt tietoa, jonka mukaan Itä- ja Länsi-Suomen tunnettu ero sepelvaltimotaudin yleisyydessä johtuisi osaksi geneettisistä syistä. Miksi suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuus muuttuu? Sekä meillä että muualla on arvioitu eri syytekijöiden vaikutuksia sepelvaltimotaudista johtuvan sairastuvuuden ja kuolleisuuden muutoksiin. Tupakoinnin väheneminen ja ruokavalion muutokset riittäisivät selittämään suuren osan 1970- ja 1980-luvulla tapahtuneesta kuolleisuuden vähenemisestä, mutta mitä lähemmäksi nykyhetkeä tullaan, sen suuremmaksi kasvaa muiden tekijöiden osuus. Viimeiset kaksikymmentä vuotta ovat muuttaneet radikaalisti sepelvaltimotaudin ehkäisyä ja hoitoa. Verenpainelääkitys, antitromboottiset lääkkeet ja statiinit hidastavat valtimoiden kovettumista ja estävät lopullista tukkeutumista. Liuotushoito, pallolaajennukset, ohitusleikkaukset ja tehohoito ovat parantaneet infarktipotilaiden ennustetta. Sairaalaan ehtineen infarktipotilaan ennuste on radikaalisti parantunut. Sepelvaltimotautikuolleisuus näyttää vähentyneen enemmän kuin perustauti, sepelvaltimoiden ahtautuminen. Laskelmissa ei ole otettu huomioon muiden samanaikaisten muutosten osuutta. Väestön lihominen ja Tyypin 2 diabeteksen yleistyminen ovat varmasti hidastaneet kuolleisuuden laskua. Aikuisiän diabetes ja metabolinen oireyhtymä lisäävät LDL-kolesterolin ja insuliinin pitoisuutta ja alentavat HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Lisäksi ne kohottavat verenpainetta ja vaikuttavat haitallisesti valtimoendoteelin toimintaan. Sepelvaltimotaudin väheneminen olisi todennäköisesti ollut vieläkin nopeampaa, ellei Tyypin 2 diabetes olisi samanaikaisesti yleistynyt. Alkoholin vaikutuksista sepelvaltimotaudin syntyyn ja kulkuun kiistellään jatkuvasti. Monet alan asiantuntijat uskovat, että kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää sepelvaltimotautiriskiä. Alkoholin kulutuksen kasvu voisi siten olla yksi tekijä, joka selittää sepelvaltimokuolemien vähenemistä Suomessa. Toisaalta monet asiantuntijat arvelevat, että alkoholin suojavaikutus on näennäinen ja johtuu siitä, että absolutistien joukossa on runsaasti sairaita ja entisiä ongelmakäyttäjiä. Aivan äsken on julkaistu laaja kaksoisaineistoihin perustuva tutkimus, jonka mukaan suojavaikutusta ei ole ja alkoholi on pienissäkin määrissä sydämelle vaarallista. Kaikki asiantuntijat ovat jo- 66 Moodi 2/2016
Moodi No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above