20 Moodi 1/2013 AJANKOHTA I S TA ”Elämää katsoo auditoijan silmin” LINNÉA LINKO ON EDISTÄNYT LABORATORIOIDEN LAATUA LAAJA- ALAISESTI. MINNA SEPPÄ »Laatutyötä tehtiin kolmessa sairaalassa niin psykiatrian osastolla kuin sairaalan keittiössäkin.» LABQUALITYN laadunedistämispalkinnon helmikuussa Labquality Days –kongressissa vastaanottanut dosentti Linnéa Linko on juuriltaan turkulainen. Hän kasvoi Linnankadulla, ”lähellä föriä”. Linko muistelee olleensa kiltti ja tunnollinen oppilas ja pitäneensä koulunkäynnistä alusta asti. Opettajista mieleen jäi erityisesti Hanna Hietakangas. Luonnontieteilijöiden ja lääkärien suvussa kasvanut Linko harkitsi aluksi lääkärin uraa. — Tosin aivan ensimmäinen haave oli tulla arkeologiksi ja lähteä Egyptin pyramideille. Kansojen historia -sarja tuli ainakin luetuksi. YLIOPISTOSSA PÄÄAINEEKSI valikoitui biokemia, mutta pääasiallisen tutkimustyönsä Linnéa Linko kuitenkin teki lääketieteellisen mikrobiologian alalla. Hän väitteli erikoisalaltaan, ja kuvaa itseään mikrobiologiksi ”henkeen ja vereen”. Linko työskenteli tutkijana Turun yliopistossa vuoteen 1988. Työt päättyivät rahoituksen puutteeseen. Uusi ura löytyi Tykslabista, jossa Linnéa Linko erikoistui sairaalakemistiksi. Vuonna 1992 hän tuli valituksi Meltolan sairaalan laboratorion johtajaksi. — Meltola oli varmasti paras työpaikkani koskaan. Viihdyin siellä todella, sillä paikassa oli loistavan johtajuuden lisäksi hyvä henki, joka tuli jo ovella vastaan. Ikkunasta näkyi mäntymetsä, mutta sisällä oli laitteistoltaan siihen aikaan erittäin moderni laboratorio, jossa tehtiin etupäässä kliiniskemiallisia tutkimuksia, mutta myös bakteeridiagnostiikkaa. Meltolassa oli esimerkiksi kemian automaattinen analysaattori Greiner viivakoodilukijoineen ja laitteistot hormoni sekä allergiadiagnostiikkaan. Työ ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa päättyi, kun Meltolan sairaala lopetettiin 3,5 vuotta Linnéa Lingon saapumisen jälkeen. Pettymys oli kova, mutta uusi työ löytyi Kanta-Hämeen keskussairaalasta, jossa työskenteli jo kemistinä opiskelukaveri, Tyksinkin ajoilta tuttu Juha Niskanen. — Uskon, että todellisuuteen liittyy aina sattuma, ja tässäkin on kyse sattumasta, erittäin mukavasta sellaisesta. KANTA-HÄMEESSÄ, 1990-luvun puolivälissä, Linnéa Linko vihkiytyi laatuun. Sairaala käynnisti tuolloin laatuhankkeitaan. Lingon toimenkuva oli kaksijakoinen: hän työskenteli paitsi Kanta-Hämeen keskussairaalassa sairaalakemistinä, myös sairaanhoitopiirin laatupäällikkönä. Alueeseen kuuluivat Hämeenlinnassa toimivan Kanta-Hämeen keskussairaalan lisäksi Forssan ja Riihimäen aluesairaalat. — Pääsin rakentamaan sairaalan laatutoimintoja alusta lähtien, mikä oli erittäin palkitsevaa. — Laatutyötä tehtiin kolmessa sairaalassa niin psykiatrian osastolla kuin sairaalan keittiössäkin. Osa henkilöstöstä oli todella innostunutta, ja työhön oli helppo saada ihmisiä mukaan. Motivoimme joukkoja muun muassa jakamalla koko sairaanhoitopiirin laatupalkintoja. Linko osallistui lisäksi esimerkiksi Forssan aluesairaalassa tehtyyn sydäninfarktipotilaan hoitopolun kuvaamisen. — Prosessi avasi sen, kuinka moniammatillista työtä vakavasti sairaan potilaan hoitaminen on: hoitopolkua olivat rakentamassa sisätautilääkärien lisäksi muun 62 Moodi 2/2016
Moodi No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above