LYHYESTI Paula Tiittala: Maahanmuuttajien terveyspalveluissa omat haasteensa 1/2016 Moodi 7 MINNA SEPPÄ MAAHANMUUTTAJILLE TARJOTTAVISSA terveyspalveluissa riittää pohdittavaa. — Osittain on kyse samoista asioista kuin kantasuomalaistenkin kohdalla: on vaikutettava tulijoiden tietoihin ja asenteisiin, jotta he huolehtisivat terveydestään, maahanmuuttajien infektio-ongelmien ehkäisystä Labqualityn asiantuntijapäivässä puhunut lääkäri Paula Tiittala sanoo. Toisaalta on erityiskysymyksensä: työntekijöiltä vaaditaan kulttuurisensitiivisyyttä, eli esimerkiksi sukupuolen merkityksen ymmärtämistä hoitotapahtumassa. SUOMEEN ON muuttanut 2010-luvulla vuodessa noin 30 000 ihmistä, joista turvapaikanhakijoiden osuus on ollut noin 3 000. Vuonna 2015 maahanmuutto kuitenkin kaksinkertaistui, turvapaikanhakijoiden määrän ollessa 32500. — Maahanmuuttajissa on pakolaisia, turvapaikanhakijoita, paperittomia, turisteja ja työn tai rakkauden perässä Suomeen tulevia. Ryhmillä on erilaiset oikeudet ja tarpeet suhteessa terveydenhuoltoon. Maahan muuttavilla todetaan suomalaista perusväestöä enemmän tuberkuloosia. Myös HI-viruksen ja hepatiitti B:n esiintyvyys on suurempi kuin kantaväestössä. Sosiaali ja terveysministeriö (STM) on julkaissut vuonna 2009 ohjeistuksen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektioiden ehkäisemiseksi ja vuonna 2014 ohjeet maahanmuuttajien tuberkuloosin varhaiseksi toteamiseksi. — Lain turvapaikanhakijoille takaamiin palveluihin kuuluu 2 viikon sisällä maahantulosta tehtävä terveystarkastus, jossa arvioidaan kiireellinen hoidon tarve ja tartuntatautien riski. — Mikäli tautiriski arvioidaan olevan olemassa, tulijoilta tutkitaan keuhkokuva keuhkotuberkuloosin löytämiseksi ja verinäytteet HIV:n, hepatiitti B:n- sekä syfiliksen toteamiseksi. Lapsilta tutkitaan myös ulosteen loiset. Alle 18-vuotiaat turvapaikanhakijat saavat kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet, ja aikuiset MPR-, kurkkumätä-jäykkäkouristus (dT) ja poliorokotteet. TIITTALA TUNTEE erityisesti turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon, sillä hän on tehnyt läheistä yhteistyötä Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön terveystiimin kanssa. Tiittala siirtyi tammikuun lopussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäristä STM:öön ylilääkäriksi, vastuualueenaan tartuntataudit. Työhön THL:lla liittyi terveydenhuollon ohjeistamista turvapaikanhakijoille tarjottavista palveluista ja käyntejä vastaanottokeskuksissa sekä Tornion järjestelykeskuksessa. — Erityisesti olen puuttunut tilanteisiin, joissa terveystarkastukset, seulontatutkimukset tai rokotukset ovat viivästyneet, tai turvapaikanhakijat eivät ole päässeet esimerkiksi kunnallisten neuvolapalveluiden piiriin. Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon maksaa Maahanmuuttovirasto. Vastaanottokeskuksissa työskentelee sairaan- tai terveydenhoitajia, jotka suorittavat aikuisten terveystarkastukset ja lähettävät potilaita tarvittaessa eteenpäin. Alle 7-vuotiaiden terveystarkastukset tekee lääkäri. ENITEN RATKOTTAVAA tulee olemaan paperittomien terveydenhuollossa. — On ennakoitu, että meille viime vuonna saapuneista noin 30 000 henkilöstä kaksi kolmasosaa saa kielteisen turvapaikkapäätöksen. On todennäköistä, että osa kielteisen päätöksen saaneista jää maahan palautusyrityksistä huolimatta. Paperittomilla on lain mukaan oikeus julkisessa terveydenhuollossa vain kiireelliseen hoitoon, omalla kustannuksellaan. Käytännöt vaihtelevat kunnissa erityisesti lasten ja raskaana olevien osalta. — Helsinki ja Turku tarjoavat alle 18-vuotiaille ja odottaville äideille samat julkisen terveydenhoidon palvelut kuin muillekin kaupunkilaisille. Lisäksi paperittomat ovat näissä kaupungeissa oikeutettuja kiireelliseen hoitoon samoilla asiakasmaksuilla kuin kaupungin asukkaat. Kaikissa kunnissa näin ei suinkaan ole. — Kroonisia sairauksia, kuten diabetesta tai syöpää, sairastavien tilanne on hankala. Koulutustilaisuuden avasi professori Raimo Tenhunen. MAURI RATILAINEN Infektioista strategiaan 3 Labqualityn asiantuntijapäivä keräsi 20. tammikuuta laboratorioammattilaisia Kumpulantielle Helsinkiin. Ohjelma sisälsi niin EQA-toimintaan, hallitustyöskentelyyn kuin infektioterveyteenkin liittyviä luentoja. Labqualityn toimitusjohtaja Mia Lindström kertoi uusien tilojen tarjoamista liiketoiminnallisista mahdollisuuksista. Hän julkisti myös uusimman ulkoiseen laadunarviointiin tehtävän kehityspanostuksen, tieteellisen johtajan ja hänen työparinaan toimivan tuotekehityspäällikön rekrytoinnin.
Moodi No1 | 2016
To see the actual publication please follow the link above