1/2016 Moodi 5 Ajankohtaisesti preanalytiikasta TÄTÄ KIRJOITETTAESSA Helsingin alkuvuoden pakkaskausi on muuttunut lumimyräkäksi, ja laboratorioiden näytteet matkaavat kinosten keskellä. Kylmävaurioita ja viivästyksiä ei varmasti voida kokonaan välttää. Moodin vuoden 2015 ensimmäinen numero käsitteli preanalytiikan perusteita. Toimitusneuvostossa päätettiin aloittaa myös vuosi 2016 samoissa merkeissä aiheen tärkeyden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Potilaan ohjauksesta näytteenottoon ilmestyi lokakuussa uusi kansallinen suositus, joka on taustaorganisaatioiltaan poikkeuksellisen laaja. Terveydenhuollon laatua koskevia suosituksia vaikuttaa Suomessa olevan vähemmän kuin monissa muissa länsimaissa, ja näin laajasti eri sidosryhmiä edustavien henkilöiden laatimat suositukset ovat suorastaan harvinaisia. KESKUSLABORATORION näytelogistiikka on erityisen kiintoisaa Pohjois-Suomessa, jossa Helsingin lumikaaos näyttäytynee kidekuurona vesilasissa. Tiina Lehto, Katri Puukka ja Tommi Vaskivuo valottavat meille logistiikan merkitystä preanalyyttisessa laadussa. Koti- ja etänäytteenotto erilaisine tietojärjestelmineen ja muine apuneuvoineen tulevat yhä tärkeämmiksi, kun teknologinen kehitys vie meitä kohti nomadista yhteiskuntaa, jossa mukana kulkevat älypuhelimen lisäksi niin viivakooditulostin kuin suvun geenikarttakin. Helena Kääriäinen tuntee perimän tutkimisen eettiset ja psykologiset haasteet. Maallikon päättäessä tutkimuksesta, ottaessa näytteen ja tulkitessa tuloksen on pre- ja postanalyyttinen toiminta paljon vaikeammin hallittavaa kuin itse määritys, joka voidaan nanoteknologialla rakentaa vaikkapa puhelimen osaksi. BAKTEERIN HUOLI on päästä hyvissä voimissa kasvamaan laboratorion elatusaineeseen ja Antti Nissinen tuntee mikrobien elintavat. Suomen ainoan anti-dopinglaboratorion tieteellinen johtaja Tiia Kuuranne taas tietää, kuinka värikäs ja haastava matka näytteellä voi olla syrjäiseltä harjoitus- tai kilpailupaikalta suljettuun testauslaboratorioon. Kulttuurien kohtaaminen keskusteluttaa julkisuudessa näinä päivinä. Laboratorioammattilaisen on syytä hallita taustaltaan erilaisten ihmisryhmien kohtaaminen ja organisaatioiden on otettava kulttuurinäkökohdat huomioon. Timo Kourin artikkelissa pitkä ura virtsanäytteiden asiantuntijana yhdistyy HUSLABin arkikokemuksiin monikulttuurisessa työympäristössä. Vuonna 2015 Helsingissä 13,5 % väestöstä puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, eli näytteenottajan työpäivään mahtuu runsaasti kulttuurien kohtaamisia. SUURSÄÄTILAN MUUTOSTEN ohella tiedotusvälineissä on puhuttu liikkuvista laboratorioautoista, biohakkeroinnista ja terveydenhuollon pilvipalveluista. Monissa keskuslaboratorioissa on rakennettu uusia automaatioratoja tai muita sisäisen logistiikan ratkaisuja. Ehkä preanalytiikasta tulee Moodiin vuotuinen vakioaihe analytiikan erikoisalojen mukaan rakentuvien numeroiden oheen? Jos Sinulla on muita ajatuksia tai ehdotuksia Moodin sisällöstä, voit päätoimittajan ja Labqualityn toimiston ohella esittää niitä lehden toimitusneuvostolle. Neuvosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa pohtimaan lehden roolia ja tulevaa artikkelirakennetta. Toimitusneuvoston jäsenet löydät lehden avausaukeamalta tunnuslaatikosta, jota joissain piireissä myös apinalaatikoksi kutsutaan. »Helsingissä 13,5 % väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.« JARKKO IHALAINEN Kirjoittaja on SPR Veri- palvelun lääketieteellinen johtaja ja Moodin toimitusneuvoston puheenjohtaja. PÄÄKIRJOITUS 1
Moodi No1 | 2016
To see the actual publication please follow the link above