Tehosta toimintaasi Qualification on Suomessa ainoa yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta-auditointeihin ja sertifiointeihin erikoistunut toimija. Qualification palvelee asiakkaitaan puolueettomasti, luotettavasti ja objektiivisesti. Palveluita tuottaessaan sillä on käytössään alansa vahvojen osaajien valtakunnallinen verkosto. Qualificationin tarjoamat ISO 9001 -sertifioinnit on akkreditoitu*. * FINAS, S023, ISO 17021:2011 1/2016 Moodi 41 Palvelut: nSosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma (SHQS) nLaadunhallintajärjestelmien sertifiointi (ISO 9001, OHSAS 18001 ja ISO 14001) nKuvantamisyksiköiden kliiniset auditoinnit nSeulontamammografian henkilösertifiointi nPatologian laatutunnus nLaadunhallinnan koulutukset Qualification – laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Lisätiedot: www.qualification.fi täntöjä ja tehdä yhteistyötä ulkoisen laadunarvioinnin tuottajien kanssa preanalytiikan laadunarviointikierroksissa. Seuraava tapaaminen pidetään helmikuussa Tukholmassa. MYÖS SUOMESSA on aktivoiduttu preanalyyttisen laadun suhteen. On tärkeää saada tietoa siitä, miten suomalaisissa laboratorioissa ja näytteenottopaikoissa toimitaan, ja miten preanalyyttisiä virheitä kirjataan ja seurataan. Esimerkiksi virheiden tunnistamiseen ja tallentamiseen on ehdottoman tärkeää luoda yhtenäiset käytännöt. Jollei virheitä kirjata systemaattisesti, niiden laatua ja määrää on mahdoton seurata. Kirjauskäytäntöjä pohdittaessa tulee pitää mielessä vanha viisaus ”Sitä saat mitä mittaat”: jos mitataan vain osaa asioista, saadaan tieto vain niistä. Myös parhaita mahdollisia toimintatapoja tulee kartoittaa, ja luoda tämän pohjalta suosituksia toimintamalleista. MITEN PALJON ongelmia aiheutuu esimerkiksi nyt parhaillaan Suomea ravistelevista pakkasista ja tuiskuista; jäätyvätkö näytteet, aiheutuuko ylimääräisiä viiveitä? Entäpä eri näytteenottopaikkojen erilaiset tai peräti kokonaan kertomatta jäävät potilasohjeet? Millaista haittaa ne aiheuttavat? Tai mitä, jos ohjeet annetaan, mutta potilaalle ei selitetä, miksi niiden noudattaminen on tärkeää? Monet laboratorioammattilaiselle itsestään selvät käsitteet eivät välttämättä sano näytteenantajille mitään, jollei termejä selityksin avata: Mikä on paasto? Saako paastonäytteeseen tullessa juoda aamulla kahvia tai polttaa tupakkaa, ja mihin aikaan paastonäytteeseen saikaan tietyssä toimipisteessä mennä? Voiko näytteenottoa edeltävänä iltana tehdä rankan urheilutreenin? Näytteenottajilla taas voi olla hyvinkin toisistaan poikkeavia käsityksiä esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä eri putket potilaasta otetaan. Olisi kiinnostavaa tietää, onko tässä vaihtelua maantieteellisesti tai toimipisteiden välillä. Tässä luetellut tekijät ovat esimerkkejä asioista, jotka saattavat aiheuttaa haasteita näytteenotossa tai eriävyyttä tutkimustuloksiin. Jos näihin kysymyksiin liittyvät ohjeet vielä poikkeavat toisistaan toimipaikasta riippuen, analyysituloksetkaan tuskin ovat täysin vertailukelpoisia. Tietoa siitä, miten nämä asiat Suomessa ovat, ei kuitenkaan ole. Jotta preanalytiikan laatua voidaan parantaa, on suomalaiset preanalytiikan käytännöt selvitettävä ja luotava tietoon perustuvia, yhteisiä suosituksia siitä, miten preanalyyttisessä vaiheessa toimitaan ja miten poikkeamat kirjataan. Yhteiseurooppalainen ja -pohjoismainen työ auttaa osaltaan: pyörää ei kannata keksiä joka maassa uudestaan. 37
Moodi No1 | 2016
To see the actual publication please follow the link above