»Kuljetuksen aikana tulisi näytteen lämpötilan olla stabiili, ja mahdollisten poikkeamien jäljitettävissä.» 20 Moodi 1/2016 TEEMA: P R EANALY T I I K KA Logistiikka osana näytteiden preanalyyttistä laatua TIINA LEHTO, KATRI PUUKKA JA TOMMI VASKIVUO Kirjoittajista Lehto työskentelee Nordlabissa sairaalakemistinä ja Puukka laatupäällikkönä. Vaskivuo on synlab Finland Oy:n lääketieteellinen johtaja. LABORATORIOSTA NÄYTTÄYTYY sen asiakkaille yleensä vain pieni osa. Yleinen kohtaaminen laboratorion kanssa tapahtuu näytteenottotilanteessa, jossa laboratorion henkilökunta yleensä pistää potilasta sekä kerää verinäytteet lähettääkseen ne keskuslaboratorioon analysoitavaksi. Tätä ennen potilasta hoitava lääkäri on jo pohtinut, mitä verinäytteestä analysoidaan mahdollisesti laboratorion ohjekirjaa hyväksikäyttäen ja tutkimuspyynnöt on tilattu laboratorion tietojärjestelmään (LIS). Näiden tapahtumien jälkeen näytteen kuljetukseen ja analysointiin liittyvät edesottamukset jäävät suurelta osin tuntemattomiksi laboratorion ulkopuolisille tahoille. Potilas sekä häntä hoitava lääkäri oletusarvoisesti ajattelevat, että laboratorio tuottaa heille laadullisesti korkeatasoisen tuloksen oikea-aikaisesti. Mikäli kuitenkin tuloksiin sisältyy systemaattisia tai satunnaisia virheitä, voivat ne pahimmassa tapauksessa johtaa väärään diagnoosiin tai hoitopäätökseen (Lippi et al. 2010; Plebani & Lippi 2011). Laboratorion näkökulmasta kuitenkin suurin mielenkiinto on perinteisesti kohdistunut analyysivaiheen menetelmien ja prosessin viilaamiseen ja voidaankin väittää, että vasta hiljattain on preanalyyttisen vaiheen laatu saanut osakseen sille kuuluvaa huomiota. PITKÄÄN ON tiedetty, että suurin osa laboratoriotuloksissa esiintyvistä virheistä tapahtuu nimenomaan preanalyyttisessä vaiheessa. Näytteenotto, logistiikka ja näytteen käsittelyyn sekä säilytykseen liittyvät vaiheet ovat tulosten tarkkuuden, luotettavuuden ja oikeellisuuden kannalta suurimmat sudenkuopat (Simundic & Lippi 2012). Aiempi kliinisten laboratorioiden toimintaa ohjaava standardi ohjasi laboratorioita analytiikan laadun seurantaan, vaikkakin näytteen laatuun vaikuttavien tekijöiden seuranta oli vaatimus jo tässäkin standardissa (SFS-EN ISO/IEC 17025). Standardin ohjaaman ajattelumaailman mukaisesti katsottiin, että poikkeamat analytiikassa johtuvat useimmiten virheellisestä menetelmien vakioinnista, kontrollien sääntörikkomuksista sekä mahdollisista häiritsevistä tekijöistä (Sonntag 2010). Kliinisen laboratorion toimintaa ohjaavan standardin (SFS-EN ISO 15189) käyttöönoton seurauksena näytteenoton, logistiikan ja koko preanalytiikan laatu on entistä keskeisemmässä asemassa toiminnan laadun seurannassa, ja vastaa näin jo yleisesti alalla tieteellisesti todistettuja tosiasioita. EUROPEAN FEDERATION for Clinical Clinical Chemistry and Laboratory medicine (EFLM) on asettanut yhdeksi tavoitteekseen harmonisoida potilaan ohjeistamisen näytteenottoon sekä muut preanalytiikkaan liittyvät vaiheet. EFLM on perustanut harmonisointityötä varten oman työryhmän, jonka alaisuudessa toimii niin alueellisia kuin kansallisiakin työryhmiä. Pohjoismaissa on EFLM:n alaisuudessa yksi yhteinen työryhmä. Suomessa yliopistosairaaloilla on oma kansallinen työryhmänsä, jonka tavoitteena on muun muassa harmonisoida potilaan ohjeistus näytteenottotilanteessa. Näiden kansainvälisten ja kansallisten työryhmien kautta tapahtuva harmonisointi potilaan ohjeistamisessa tulee lisäämään laboratoriotulosten luotettavuutta. Tällä hetkellä esimerkiksi paaston pituus tai paaston ohjeistaminen voi vaihdella alueittain. Se, miten potilasta ohjeistetaan välttämään juomista, tupakointia tai lääkkeiden ottoa ennen näytteenottoa vaihtelee suurestikin (Nybo et al. 2005). Paastolla ja sen pituudella voi olla merkitystä niin hematologisiin (Lippi et al. 2010), hemostaattisiin (Lima-Oliveira et al. 2014) kuin biokemiallisiinkin parametreihin (Lima-Oliveira et al. 2012). Fyysinen aktiviteetti ja urheilun harrastaminen ennen näytteenottoa tai aktiiviurheilu niin ikään vaikuttavat laboratoriotuloksiin (Sanchis-Gomar & Lippi 2014). Liikunnan vaikutukset preanalytiikkaan voivat olla joko suoria (metabolia) tai välillisiä (lisäravinteet). Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös kuvantamistutkimuksessa käytetyillä varjoaineilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kliinisen kemian perustutkimusten parametreihin (Lippi 16 Moodi 1/2016
Moodi No1 | 2016
To see the actual publication please follow the link above