4
rektiivi jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön
lähentämisestä.
Tavaramerkkilaissa säädettäisiin
tavaramerkkiä koskevan
yksinoikeuden sisällöstä ja edellytyksistä,
tavaramerkin rekisteröinnistä
ja väitemenettelystä, tavaramerkkiin
kohdistuvista esineoikeuksista
ja tavaramerkin luovuttamisesta,
tavaramerkin menettämisestä
ja mitätöinnistä, tavaramerkin
loukkauksesta johtuvista
seuraamuksista, yhteisö- ja tarkastusmerkeistä
sekä kansainvälisistä
rekisteröinneistä.
Lisäksi ehdotetaan, että eduskunta
hyväksyisi tavaramerkkioikeudesta
tehdyn Singaporen sopimuksen,
joka on kansainvälisesti
voimassa. Esitykseen sisältyy lakiehdotus
sopimuksen lainsäädännön
alaan kuuluvien määräysten
voimaansaattamisesta. Singaporen
sopimuksella yhdenmukaistetaan
kansallisia tavaramerkin rekisteröintimenettelyjä
etenkin tavaramerkin
hakemiseen liittyen.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uudesta tavaramerkin hallinnollisesta
menettämis- tai mitätöintimenettelystä
ja toiminimen
hallinnollisesta kumoamismenettelystä
Patentti- ja rekisterihallituksessa.
Tavaramerkki- ja toiminimilailla
säädettäisiin hallinnollisen
menettelyn ja tuomioistuinmenettelyn
välisestä suhteesta ja korostettaisiin
tuomioistuinmenettelyn
lähtökohtaista ensisijaisuutta
hallinnolliseen menettelyyn nähden.
Kanteen nostaminen johtaisi
hallinnollisen menettelyn raukeamiseen
tai tutkimatta jättämiseen
Patentti- ja rekisterihallituksessa.
Esityksessä ehdotetaan tavaramerkkilaissa
säädettäväksi myös
eräiden tavaramerkkien tavara- ja
palveluluettelojen täsmentämistä
koskevasta menettelystä. Täsmentämismahdollisuus
koskisi Nizzan
luokituksen mukaisen luokkaotsikon
kattavia tavaramerkkejä, jotka
olisi haettu ennen 1 päivää lokakuuta
2012 sekä tavaramerkkejä,
joiden tavara- ja palveluluettelossa
viitattaisiin Nizzan aakkoselliseen
luetteloon. Täsmentäminen tulisi
tehdä viimeistään silloin, kun tavaramerkin
voimassaolo ensimmäisen
kerran uudistettaisiin tämän
lain voimaan tulon jälkeen. Ehdotuksella
pyritään muun muassa
selkeyttämään tavaramerkkirekisteriä
ja yhdenmukaistamaan sen
tulkintaa.
Esityksessä ehdotetaan toiminimilakia
muutettavaksi siten,
että toiminimi olisi mahdollista
kumota myös osittain vain jonkin
toimialan osan osalta. Esityksessä
ehdotetaan lisäksi, että toiminimen
haltijan tulisi tietyin edellytyksin
osoittaa tavaramerkkiä
koskevissa väite- ja mitätöintimenettelyissä
toiminimensä tosiasiallinen
käyttö.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
rikoslakia teollisoikeusrikosta
koskevan sääntelyn ja mallioikeuslakia
mallioikeusrikkomusta
koskevan sääntelyn osalta.
Lakeja täsmennettäisiin siten, että
kyseiset rikosta ja rikkomusta koskevat
säännökset kattaisivat myös
Euroopan unionin laajuiset tavaramerkki
ja mallioikeudet. Vastaavanlainen
muutos voimassaolevaan
tavaramerkkilakiin verrattuna
ehdotetaan tehtävän myös uuteen
tavaramerkkilain tavaramerkkirikkomusta
koskevaan säännökseen.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut
tulemaan voimaan kaikilta osin
1.1.2019, lukuun ottamatta Singaporen
sopimusta koskevaa lakia,
jonka voimaantulosta säädettäisiin
asetuksella. Laki on tarkoitettu tulemaan
voimaan samana ajankohtana,
kun sopimus tulee voimaan
Suomen osalta.
●Hallituksen esitys (HE 210/
2018 vp) eduskunnalle laiksi
asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan asuntoosakeyhtiölain
muuttamista rakennuksen
purkamisen ja uusrakentamisen
helpottamiseksi. Tavoitteena
on purkamista ja uusrakentamista
koskevan asunto-osakeyhtiön
päätöksenteon helpottaminen
siten, että samalla turvataan
kunkin osakkaan asuminen, asuntovarallisuuden
arvo ja muut
asunto-osakkeiden tuottamat oikeudet
sekä vakuudenhaltijoiden
oikeudet.
Ehdotuksen mukaan yhtiökokous
voisi päättää neljän viidesosan
määräenemmistöllä sellaisesta
purkamisesta ja uusrakentamisesta,
jossa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate
toteutuu eikä osakkeiden
tuottamaa osakehuoneiston
hallintaoikeutta ja muita osakkeiden
yhtiössä tuottamia oikeuksia
ja velvollisuuksia muuteta. Lisäksi
ehdotetaan säännöksiä tällaista
päätöksentekoa varten laadittavasta
suunnitelmasta ja sitä
koskevasta riippumattoman asiantuntijan
lausunnosta sekä näiden
nähtävänä pidosta ja lähettämisestä
osakkeenomistajille ja velkojille
ennen yhtiökokousta.
Purkamista ja uusrakentamista
vastustavan osakkeenomistajan
ensisijaiseksi oikeussuojakeinoksi
ehdotetaan oikeutta vaatia osakkeidensa
lunastamista käypään
hintaan määräajassa yhtiökokouksen
päätöksestä.
Purkamis- ja uusrakentamishankkeiden
edistämisen toisena
keinona ehdotetaan lakiin uusia
säännöksiä vähemmistöosakkeiden
lunastamisesta käypään hintaan.
Kolmantena keinona ehdotetaan,
että yhtiökokous voisi neljän
viidesosan määräenemmistöllä
päättää yhtiön rakennuksen ja
kiinteistön luovuttamisesta ja selvitystilasta
yhtiön netto-omaisuuden
jakamiseksi mahdollisimman
pian osakkaille käypien arvojen
suhteessa, jos yhtiön vastuulla oleva
kunnossapito tuottaisi osakkeenomistajille
huomattavaa vahinkoa.
Laki on tarkoitettu tulemaan
voimaan 1.1.2019.
●Hallituksen esitys (HE 211/
2018 vp) eduskunnalle laeiksi
avioliittolain 4 ja 109 §:n sekä
lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
annetun lain 3 §:n
muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi
avioliittolain säännös, jonka
mukaan oikeusministeriö voi erityisestä
syystä myöntää alle 18-
vuotiaalle luvan avioitua. Samalla
ehdotetaan muutettavaksi lapsen
huollosta ja tapaamisoikeudesta
annettua lakia vastaamaan avioliittolain
muutosta.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
mahdollisimman pian.
●Hallituksen esitys (HE 212/
2018 vp) eduskunnalle laiksi
rikoslain muuttamisesta ja
eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
rikoslain seksuaalirikoksia
koskevaa lukua. Lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön enimmäisranmomentti_