15 Momentti 8/2018
Momentti
tuslupiensa lakkauttamisesta niin,
että ne päättyisivät 31.12.2016. A
Oy:n ja E-säätiön opetus- ja muun
henkilökunnan oli tarkoitus siirtyä
B Oy:n palvelukseen. Myös koulutustoiminnassa
käytettävät laitteet
ja kalustot oli tarkoitus siirtää B
Oy:lle. A Oy:n käsityksen mukaan
B Oy oli yleishyödyllinen yhteisö.
Koulutustoiminnan siirtämisen
jälkeen A Oy:n toiminta käsittäisi
koulukiinteistön vuokraamisen
B Oy:lle tämän koulutustoimintaa
varten, B Oy:n osakkeiden (50 prosenttia
osakekannasta) ja F Oy:n
osakkeiden (13 prosenttia osakekannasta)
omistamisen sekä muiden
varojen hallinnoimisen. Tarkoitus
oli, että A Oy olisi sijoitustoimintansa
tuotoilla kattanut kiinteistöjen
vuokraamisesta aiheutuvia
kuluja ja mahdollisella ylijäämällä
rahoittanut investointeja.
A Oy:lle ei jäänyt koulutustoiminnan
siirron jälkeen lainkaan
omaa varsinaista yleishyödyllistä
toimintaa. Yhtiötä ei voitu pitää tuloverotuksessa
yleishyödyllisenä
yhteisönä pelkästään sillä perusteella,
että sen omistamia kiinteistöjä
vuokrattaisiin mahdollisesti
yleishyödyllisenä pidettävää toimintaa
harjoittavan ja yhtiön puoliksi
omistaman toisen osakeyhtiön
käyttöön. Verohallinnon ennakkoratkaisu
verovuodelle 2017.
Tuloverolaki 22 § 1 momentti ja
23 § 1 momentti
KHO:2018:137
Henkilökohtaisen tulon verotus
– Tulon veronalaisuus – Ansiotulo
– Rikoksella aiheutettu
vahinko – Vahingonkorvaus –
Törkeä velallisen epärehellisyys
– Korvauksen maksaminen
A oli toiminut B Oy:n toimitusjohtajana.
B Oy oli vuonna 2008 maksanut
A:lle rahapalkkaa yhteensä
noin 1,3 miljoonaa euroa. Kyseinen
määrä oli verotettu A:n sanotun
verovuoden ansiotulona. Helsingin
hovioikeus oli vuonna 2013 antamallaan
lainvoimaisella tuomiolla
katsonut, että palkanmaksussa
oli osin ollut kysymys törkeästä
velallisen epärehellisyydestä, ja
velvoittanut A:n korvaamaan
B Oy:n konkurssipesälle rikoksella
aiheutettuna vahinkona 732 000
euroa. A oli hovioikeuden tuomion
perusteella vaatinut, että hänen
B Oy:n konkurssipesälle korvattavaksi
määrätty 732 000 euroa
on poistettava hänen verovuoden
2008 verotettavasta ansiotulostaan.
A ei ollut suorittanut B Oy:n
konkurssipesälle osaakaan 732 000
euron määrästä. Kun lisäksi otettiin
huomioon se, että asiassa oli
kyse törkeästä velallisen epärehellisyydestä
eikä sellaisesta rikoksesta,
joka tarkoittaisi toiselle kuuluvien
varojen anastamista, korkein
hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n veronalaiseksi
ansiotuloksi luettua
määrää ollut oikaistava. Verovuosi
2008.
Tuloverolaki 29 § 1 momentti, 61 §
2 momentti ja 110 § 1 momentti
KHO:2018:139
Perintöverotus – Lesken hallintaoikeuden
arvon laskeminen –
Perukirjassa ilmoitettu tasinkoetuoikeus
– Avio-oikeus –
Asunto perittävän omistuksessa
Perittävä oli yksin omistanut puolisoiden
yhteisenä kotina käytetyn
asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu,
mutta leski oli perukirjassa vedonnut
avioliittolain mukaiseen
tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen
pitää asunto jakamattomana
hallinnassaan. Korkein hallintooikeus
katsoi, että tällaisessa tilanteessa,
jossa perukirjan perusteella
arvioiden koko asunto jäi kuulumaan
perillisten kesken jaettavaan
jäämistöön, asuntoon kohdistuvan
lesken hallintaoikeuden arvo oli
perintöverotuksessa laskettava ja
vähennettävä asunnon koko arvosta
eikä sen puoliosuudesta.
Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus.
Perintö- ja lahjaverolaki 9 § 3 momentti
ja 25 § 1 momentti
Perintökaari 3 luku 1a § 2 momentti
Avioliittolaki 103 § 2 momentti
KHO:2018:142
Arvonlisävero – Kiinteistöinvestointi
– Kiinteistöinvestointia
koskevan vähennyksen tarkistaminen
– Tarkistuskausi – Käyttötarkoituksen
muutos ennen
tarkistuskauden alkamista
Televisiotuotantoalalla toiminut A
Oy rakennutti omakotitalon, jonka
rakentamisvaiheista A Oy tuotti
dokumentaarisen tv-sarjan. Yhtiö
oli tiedustellut ennakkoratkaisuhakemuksessaan
muun ohella sitä,
voiko A Oy rakentamisvaiheessa
vähentää omakotitalon rakentamiseen
liittyviin hankintoihin sisältyvän
arvonlisäveron. Talon lopullista
käyttötarkoitusta rakennustöiden
jälkeen ei vielä tiedetty.
Korkein hallinto-oikeus katsoi
esitetyn selvityksen perusteella,
että talon rakentaminen palveli ensisijaisesti
talon rakentamista kuvaavan
televisio-ohjelmasarjan tekemistä
ja siten yhtiön arvonlisäverollista
televisiotuotantotoimintaa.
Yhtiö sai vähentää rakentamispalveluihin
sisältyneen arvonlisäveron.
Talon valmistumisen jälkeen
vähennysoikeuden kannalta
määräävänä tekijänä ei kuitenkaan
voitu enää pitää talon käyttämistä
sen rakentamista kuvaavassa televisiotuotannossa.
Vähennystä oli
tämän vuoksi tarvittaessa oikaistava
jo ennen kiinteistöinvestoinnin
vähennyksiin sovellettavan tarkistuskauden
alkamista arvonlisäverolain
121b §:n 2 momentin mukaisesti,
mikäli ennen talon valmistumista
selvisi, ettei valmista taloa
oteta A Oy:n vähennykseen oikeuttavaan
käyttöön. Ennakkoratkaisu
ajalle 4/2016–12/2017.
Arvonlisäverolaki 102 §, 119 § ja
121b § 2 momentti
KKO:N
VALITUSLUVAT
KKO VL:2018-80
Työsopimus – Lomauttaminen –
Irtisanomisajan palkka – Työsopimuksen
raukeaminen
Diaarinumero: S2018/389
Alemman tuomioistuimen ratkaisu:
Kymenlaakson käräjäoikeus
17.5.2018 L17/6861
Työntekijälle oli myönnetty täysi
työkyvyttömyyseläke hänen oltuaan
lomautettuna yli 200 päivää.
Työntekijä oli irtisanonut työsopimuksensa
työkyvyttömyyseläkkeen
myöntämisen jälkeen.
Kysymys siitä, oliko työntekijällä
työsopimuslain 5 luvun 7 §:n
3 momentin nojalla oikeus irtisanomisajan
palkkaa vastaavaan
korvaukseen.