13 Momentti 8/2018
Momentti
lupaa ei voitu lääkevalmisteen
yleisen hoitokäytännön mukaisuutta
tai hakijan erityistä tarvetta
koskevan selvityksen puuttuessa
pitää yksinään riittävänä perusteena
lääkevalmisteesta aiheutuneen
menon huomioon ottamiseksi perustoimeentulotukea
myönnettäessä.
A oli vaatinut hänelle lääkekannabiksesta
aiheutuvan noin
950 euron kuukausittaisen menon
huomioon ottamista perusmenona
päätettäessä perustoimeentulotuen
myöntämisestä hänelle. Asiassa
saadusta selvityksestä ilmeni, että
yksityislääkärin A:lle masennuksen
hoitoon antamaa lääkemääräystä
ei voitu pitää yleisen hoitokäytännön
mukaisena eikä masennus
ollut kysymyksessä olevien
lääkkeiden valmisteyhteenvedoissa
mainittu käyttöaihe. Asiassa ei
ollut ilmennyt, että yleisestä hoitokäytännöstä
tai lääkkeelle ilmoitetuista
käyttöaiheista poikkeaminen
olisi esillä olevan tilanteen olosuhteissa
perusteltua esimerkiksi
lääkkeen kokeellisen käytön takia
tai että sille olisi ollut A:n tilanteessa
jokin muu sellainen erityinen
lääketieteellinen peruste, jonka takia
lääkekannabiksesta aiheutuvia
lääkemenoja olisi tullut pitää toimeentulotuesta
annetun lain
7b §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuina
tarpeellisina terveydenhuoltomenoina.
Korkein hallinto-oikeus kumosi
hallinto-oikeuden päätöksen ja
saattoi voimaan Kansaneläkelaitoksen
päätöksen.
Laki toimeentulotuesta 1 §, 2 §
1 momentti, 7 ja 7b § 1 momentti
4 kohta
Laki kansaneläkelaitoksesta 20, 22
ja 22a §
Ympäristöasiat
KHO:2018:144
Maankäyttö ja rakentaminen –
Asemakaavan muutos – Yleiskaavan
ohjausvaikutus – Asemakaavan
sisältövaatimukset –
Liikerakentaminen – Rakennetun
ympäristön vaaliminen –
UNESCO:n maailmanperintökohde
– Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
– Vanha
Rauma – Katselmus
Asemakaavan muutosalue sijoittui
Rauman ydinkeskustaan 4,15 hehtaarin
alueelle. Asemakaavan tavoitteena
oli tiivistää kaupunkikeskustaa,
uudistaa alueen liikerakennuskantaa
sekä järjestellä
alueen liikennettä. Asemakaavan
muutosalueen itäpuolella oli
UNESCO:n maailmanperintökohde
Vanha Rauma, joka oli myös
mainittu valtakunnallisesti merkittäviä
rakennettuja kulttuuriympäristöjä
(RKY 2009) koskevassa inventaariossa
ja sen kohdekuvauksessa.
Kohdekuvauksen mukaan
Vanha Rauma oli kulttuurihistoriallisesti
poikkeuksellisen arvokas
alue, jonka toiminnot elävänä
asuinalueena ja kaupallisena keskuksena
olivat säilyneet yhtenäisenä
kokonaisuutena.
Asemakaava-alueella oli voimassa
oikeusvaikutteinen yleiskaava,
jossa kaavamuutosalue oli
keskustatoimintojen aluetta (C).
Asemakaava-alue sijaitsi yleiskaavassa
osoitetun rajauksen
UNESCO:n maailmanperintökohteen
suojavyöhyke (sv2) sisällä.
Rajausta koskevan yleiskaavamääräyksen
mukaan alueen rakennus-
ja liikennesuunnitelmissa ja toiminnoissa
oli otettava huomioon
Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisen
ja kaupunkikuvallisen
erityisaseman vaaliminen.
Asemakaavassa osoitettu kokonaisrakennusoikeus
oli yhteensä
noin 59000 km2 ja kerrosalan lisäys
voimassa olevaan kaavaan verrattuna
oli 42320 km2. Asemakaavamuutoksessa
oli muun ohella liikerakennuksen
korttelialueelle osoitettu
16500 km2:n suuruisen kauppakeskusliikerakennuksen
rakennusala,
pysäköintitiloja sekä linjaautoaseman
terminaali ja laiturialue.
Lisäksi asemakaavassa oli
osoitettu korttelialueita asuin-, liike
ja toimistorakennuksille sekä
pysäköintilaitokselle. Asemakaavassa
oli muun ohella määräyksiä
rakennusten vesikaton ylimmän
kohdan korkeusasemasta ja Kanalin
puistoalueesta. Kaikkia korttelialueita
koski kaavamääräys
UNESCO:n maailmanperintökohteen
suojavyöhykkeestä (sv3).
Kaavamääräyksen mukaan alueen
rakennus- ja liikennesuunnitteluissa
ja toiminnoissa oli otettava huomioon
Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisen
ja kaupunkikuvallisen
erityisaseman vaaliminen.
Asemakaavan yhteydessä oli lisäksi
hyväksytty kaavamääräyksellä
sitoviksi saatetut rakentamistapamääräykset,
joissa oli muun ohella
yksityiskohtaisia määräyksiä Vanhan
Rauman huomioon ottamisesta
alueen rakentamisessa.
Asiassa oli arvioitava, oliko
yleiskaava ollut riittävästi ohjeena
asemakaavaa laadittaessa ja oliko
asemakaavassa otettu huomioon
maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n
2 momentin vaatimus rakennetun
ympäristön vaalimisesta ottaen
huomioon Vanhan Rauman alueen
poikkeuksellinen kulttuurihistoriallinen
arvo.
Asemakaavassa osoitettu uusi
kauppakeskusliikerakennus sijaitsi
Vanhan Rauman välittömässä
läheisyydessä siten, että se rajautui
Vanhan Rauman vieressä olevaan
kapeaan Kanalin puistoalueeseen.
Liikerakennus olisi alueella nykyisin
sijaitsevaa kauppakeskusrakennusta
huomattavasti suurempi.
Kauppakeskusrakennuksen
enimmäiskorkeus jäisi kuitenkin
osin sitä ympäröiviä rakennuksia
matalammaksi. Katselmuksessa
tehtyjen havaintojen perusteella
näköyhteys Vanhan Rauman
suunnasta asemakaava-alueelle ja
uuteen kauppakeskusrakennukseen
oli rajallinen. Alueiden väliin
jäi Kanalin alue puustoineen sekä
osin muita uudempia rakennuksia
ja esimerkiksi uuden kauppakeskusrakennuksen
pääsisäänkäyntiä
vastapäätä sijaitsi nykyisin uudehko
kauppakeskusrakennus.
Asemakaava-alueen liikenne oli
osoitettu kulkemaan Vanhasta
Raumasta poispäin.
Asemakaavan valmisteluaineistoihin
sisältyi kaksi kaupallista selvitystä
Rauman alueesta ja Vanhan
Rauman kaupan rakennetta koskeva
selvitys. Asemakaava todennäköisesti
lisäisi Rauman keskustan
vetovoimaa ja vaikuttaisi näin
myös Vanhan Rauman elinvoimaisuuteen
ja sen liikkeiden toimintaedellytyksiin
positiivisesti. Toisaalta
asemakaavalla ei voitu taata,
etteikö osa Vanhassa Raumassa
toimivista liikkeistä siirtyisi uuteen
kauppakeskukseen. Pienliikkeiden
siirtymistä Vanhan Rauman
alueelta kauppakeskukseen
oli rajoitettu kauppakeskuksen alle
200 neliömetrin liiketilojen määrää
rajoittavalla asemakaavamääräyksellä.
Selvitysten perusteella asemakaavasta
aiheutuvat vaikutukset
Vanhaan Raumaan kaupallisena
keskuksena olivat välillisiä. Selvimomentti_