8
tamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän
yhteensovittamista.
Laissa säädettäisiin uudesta
joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista
ajasta ja paikasta riippumattomassa
työssä. Joustotyöaikaa
noudatettaessa työntekijä itse
päättäisi työajastaan sekä työntekopaikastaan
ja työnantaja puolestaan
määrittelisi tehtävät ja niitä
koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun.
Joustotyöaika olisi ennen
kaikkea työnantajan ja työntekijän
väliseen luottamukseen perustuva
työaikajärjestely.
Esityksessä ehdotetaan säännöstä,
joka mahdollistaisi lakisääteisen
työaikapankin käyttöönotosta
sopimisen kaikilla työpaikoilla
riippumatta siitä, onko työnantajaa
sitovassa työehtosopimuksessa
työaikapankkia koskevia
määräyksiä. Työaikapankilla tarkoitettaisiin
työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää,
jolla työaikaa,
ansaittuja vapaita tai vapaaajaksi
muutettuja rahamääräisiä
etuuksia voidaan säästää ja yhdistää
toisiinsa.
Liukuvaan työaikajärjestelyyn
ehdotetut muutokset lisäävät
työntekijöiden työaikajoustoja. Ehdotuksella
lavennettaisiin lisäksi
työnantajan ja työntekijän oikeutta
sopia keskimääräisen työajan järjestelyistä.
Jaksotyön ja säännöllisesti
teetettävän yötyön käyttöalaa
koskevaa säännöstä ehdotetaan
täsmennettäväksi siten, että se vastaisi
paremmin työmarkkinoiden
tarpeita. Lakiin ehdotetaan otettavaksi
työaikadirektiiviin perustuvat
enimmäistyöaikaa ja vähimmäislepoaikoja
koskevat säännökset.
Työaikalainsäädäntö olisi edelleen
pakottavaa oikeutta, mutta se
kuitenkin sallisi laajasti laista poikkeamisen
valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten
välisillä työ-
ja virkaehtosopimuksilla. Lisäksi
laissa olisi säännökset järjestäytymättömän
työnantajan oikeudesta
soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen
laista poikkeavia määräyksiä.
Lait ovat tarkoitettu tulemaan
voimaan 1.1.2020.
●Hallituksen esitys (HE 159/
2018 vp) eduskunnalle vammaispalvelulaiksi
sekä laeiksi
sosiaalihuoltolain ja varhaiskasvatuksen
asiakasmaksuista
annetun lain 13 §:n
muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi vammaispalvelulaki.
Laki sisältäisi säännökset vammaisille
henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon
erityispalveluista.
Lailla sovitettaisiin yhteen laki
vammaisuuden perusteella järjestettävistä
palveluista ja tukitoimista
sekä laki kehitysvammaisten
erityishuollosta, jotka samalla kumottaisiin.
Laki täydentäisi sosiaalihuollon
palveluja koskevana
yleislakina sovellettavaa sosiaalihuoltolakia.
Vammaisten henkilöiden
tarvitsemaan terveydenhuoltoon
ja lääkinnälliseen kuntoutukseen
sovellettaisiin terveydenhuoltolakia.
Lisäksi vammaiset henkilöt
olisivat oikeutettuja muun sosiaali
ja terveydenhuollon erityislainsäädännön
mukaisiin palveluihin
ja tukeen.
Lakia sovellettaisiin henkilöön,
joka tarvitsee vamman tai sairauden
aiheuttaman pitkäaikaisen toimintarajoitteen
johdosta välttämättä
ja toistuvasti apua tai tukea
suoriutuakseen tavanomaisessa
elämässä. Maakunnan olisi järjestettävä
laissa tarkoitettuja erityispalveluja,
jos vammainen henkilö
ei saisi muun lain nojalla riittäviä
ja sopivia palveluja. Lähtökohtana
erityispalvelujen järjestämiselle
olisi vamman tai sairauden aiheuttamasta
pitkäaikaisesta toimintarajoitteesta
seuraava avun tai tuen
tarve. Sen sijaan diagnoosi ei määrittelisi
palvelujen saamista. Iäkkäiden
henkilöiden kohdalla tulisi
myös ottaa huomioon niin sanotussa
vanhuspalvelulaissa olevat
säännökset iäkkään henkilön palvelutarpeista
ja niihin vastaamisesta
sekä iäkkään henkilön hoidon
ja huolenpidon toteuttamista
sekä palvelujen laadun varmistamista
ohjaavat periaatteet.
Lain tarkoituksena olisi toteuttaa
vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta
ja osallisuutta yhteiskunnassa
sekä ehkäistä ja poistaa esteitä,
jotka rajoittavat henkilön yhdenvertaisuuden
saavuttamista, osallisuutta
ja osallistumista. Lisäksi lain
tavoitteena olisi tukea itsenäistä
suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden
toteutumista sekä turvata
yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät
ja laadultaan hyvät palvelut.
Esitys sisältäisi säännökset vammaisen
henkilön osallistumisen ja
osallisuuden tukemisesta palvelutarpeen
arvioinnissa, palvelujen
suunnittelussa sekä toteuttamisen
ja toteutumisen seurannassa ja
osallistumisessa järjestettävästä tuesta.
Asiakasprosessia koskevaa
sääntelyä ehdotetaan täydennettäväksi
sosiaalihuoltolakiin tehtävillä
muutoksilla palvelutarpeen arvioinnin
aloittamisen määräajan,
asiakassuunnitelman sisällön ja
päätöksenteon osalta. Tavoitteena
olisi arvioida vammaisen henkilön
toimintakykyä ja palvelutarvetta
erilaisissa toimintaympäristöissä
sekä ottaa huomioon niissä tapahtuvat
muutokset. Asiakassuunnitelma
sisältäisi selvityksen vammaisen
henkilön elämäntilanteen
ja toimintaympäristön vaikutuksesta
toimintakykyyn sekä sen
edellyttämästä yksilöllisen tarpeen
ja edun mukaisesta palvelujen
kokonaisuudesta sekä palvelujen
toteuttamisesta. Palvelutarpeen arviointi
ja asiakassuunnitelman laatiminen
olisi tarvittaessa tehtävä
sosiaalihuoltolain mukaisena monialaisena
yhteistyönä.
Maakunnan olisi huolehdittava,
että palvelut toteutettaisiin sisällöltään
ja laajuudeltaan vammaisen
henkilön yksilöllisen tarpeen ja
edun mukaisina. Erityistä huomiota
olisi kiinnitettävä vammaisen
lapsen ja nuoren palvelujen toteuttamiseen.
Niissä olisi otettava huomioon
lapsen tai nuoren ikä ja kehitysvaihe,
perhesuhteet ja muut
läheiset ihmissuhteet. Palvelut olisi
toteutettava siten, että ne turvaavat
lapsen ja nuoren hyvinvointia
ja kehitystä sekä mahdollisuutta
toimia yhdenvertaisesti muiden
lasten ja nuorten kanssa.
Laissa säädettäisiin keskeisistä
vammaisen henkilön osallisuutta
ja yhdenvertaisuutta sekä välttämätöntä
huolenpitoa turvaavista
palveluista. Näitä palveluja olisivat
valmennus ja tuki, henkilökohtainen
apu, asumisen tuki mukaan
lukien tuki esteettömään asumiseen,
lyhytaikainen huolenpito ja
päiväaikainen toiminta sekä liikkumisen
tuki. Maakunnalla olisi
näihin palveluihin pääosin erityinen,
määrärahoista riippumaton
järjestämisvelvollisuus.
Lisäksi maakunta korvaisi määrärahojen
puitteissa vammaiselle
henkilölle kustannukset liikkumisessa,
viestinnässä sekä päivittäisissä
toimissa tai vapaa-ajan toiminnoissa
tarvittavien välineiden