6
on saatu korkotukilainsäädännössä
tarkoitettua tukea. Säännöstä ei
myöskään sovellettaisi muille kuin
konserniyhteysosapuolille suoritettuihin
korkomenoihin, jotka
kertyvät lainoista, jotka on otettu
ennen 17 päivää kesäkuuta 2016 tai
jotka on aktivoitu ennen 1 päivää
tammikuuta 2019.
Lisäksi elinkeinotulon verottamisesta
annettua lakia muutettaisiin
siten, että laissa säädettäisiin
korkomenon ja rahoitusalan yrityksen
määritelmistä direktiivin
mukaisesti.
Esityksessä ehdotetaan, että
korkomenojen vähentämistä rajoittavaa
säännöstä sovellettaisiin
jatkossa elinkeinotulolähteen lisäksi
muun toiminnan tulolähteen
ja maatalouden tulolähteen verotuksessa.
Tuloverolakiin ja maatilatalouden
tuloverolakiin lisättäisiin
säännökset, joilla viitattaisiin
elinkeinotulon verottamisesta annettuun
lakiin.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan,
että korkovähennysoikeuden rajoituksen
muutoksesta aiheutuva
yhteisöveron verotuottomuutos
kompensoitaisiin kunnille verontilityslain
12 §:n mukaisia yhteisöveron
jako-osuuksia muuttamalla.
Esitys liittyy valtion vuoden
2019 talousarvioesitykseen ja on
tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
vuoden 2019 alusta. Lakeja
sovellettaisiin ensimmäisen kerran
vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.
Yhteisöveron jakoosuuden
muutosta sovellettaisiin
verovuodesta 2019 tehtäviin verojen
tilityksiin.
●Hallituksen esitys (HE 154/
2018 vp) eduskunnalle laiksi
eläinten hyvinvoinnista ja
eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki eläinten hyvinvoinnista.
Samalla nykyinen eläinsuojelulaki
ehdotetaan kumottavaksi. Esityksen
tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin
edistäminen ja suojelu
sekä eläinten kunnioituksen ja hyvän
kohtelun lisääminen.
Eläinten pitopaikkaa, hoitoa ja
kohtelua koskevia säännöksiä tarkennettaisiin
ja täydennettäisiin siten,
että niissä otetaan entistä paremmin
huomioon eläimen kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin edistäminen
ja hyvä kohtelu. Nykytiedon
mukaan eläinten hyvinvointiin
vaikuttaa merkittävästi eläimen
mahdollisuus toteuttaa sille
lajityypillistä käyttäytymistä. Lakiin
ehdotetaan lisättäväksi vaatimus
siitä, että ihmisen hoidossa
olevan eläimen tulisi voida toteuttaa
eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
Laissa säädettäisiin niistä eläinlajeista
ja eläimistä, joita voidaan
pitää tuotantoeläimenä, seura- ja
harrastuseläimenä, sirkuseläimenä
tai kiertävässä eläinnäyttelyssä.
Säännösten tarkoituksena olisi
varmistaa, että mainittuihin tarkoituksiin
pidettäisiin vain sellaisia
eläimiä, joiden pito voidaan
käytännössä järjestää kyseisessä
pitomuodossa lain edellyttämällä
tavalla.
Eläimen pitopaikkaa koskevat
säännökset jaettaisiin yleisiin,
kaikkia pitopaikkoja koskeviin
säännöksiin ja pysyviä pitopaikkoja
koskeviin säännöksiin. Uudistuksen
tarkoituksena on selkeyttää
nykyistä sääntelyä siten, että pysyville
pitopaikoille voitaisiin asettaa
tiukempia vaatimuksia kuin tilapäisille
pitopaikoille. Eläimen jatkuva
paikalleen kytkeminen pysyvässä
pitopaikassa kiellettäisiin
tietyin poikkeuksin. Eläimen liikkumista
ei myöskään saisi jatkuvasti
rajoittaa siten, että eläimellä
ei ole mahdollisuutta kääntyä ympäri.
Viiden vuoden siirtymäajalla
kiellettäisiin muiden nautojen kuin
maidontuotantoa varten pidettävien
lehmien ja hiehojen sekä hevosten
jatkuva kytkettynä pitäminen.
Maidontuotantoa varten pidettävien
lehmien ja hiehojen jatkuvaa
kytkettynä pitämistä ei sen
sijaan ehdoteta kiellettäväksi.
Emakoiden ja ensikoiden pidempiaikainen
pito tiineytyshäkeissä
kiellettäisiin 15 vuoden siirtymäajalla.
Tuotannollisista ja taloudellisista
syistä emakoiden ja ensikoiden
pitoa porsitushäkeissä ei ehdoteta
kiellettäväksi.
Nisäkkäillä ja linnuilla tulisi pysyvissä
pitopaikoissaan olla jatkuvasti
vettä eläimen saatavilla. Laissa
säädettäisiin eräistä kaikkia
eläintenpitomuotoja koskevista
poikkeuksista tähän pääsääntöön.
Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin
lisäksi säätää poikkeus sellaisia
pysyviä pitopaikkoja koskien,
joissa veden jatkuva saatavilla
pito on kohtuuttoman vaikea
järjestää eläinten pitomuodosta ja
sääolosuhteista johtuvista syistä.
Valtioneuvoston asetuksella on
tarkoitus säätää niin sanottujen igluvasikoiden,
ammattimaisilla rekikoiratarhoilla
pidettävien koirien
ja eräiden turkiseläinten pitopaikkoja
koskevista poikkeuksista
jatkuvan veden vaatimukseen.
Eläimille tehtävien kivuliaiden
toimenpiteiden yhteydessä tulisi
jatkossa käyttää kivunlievitystä.
Kivunlievitysvaatimuksesta voitaisiin
poiketa ainoastaan, jos toimenpiteestä
aiheutuu vain lievää
tai hetkellistä kipua tai jos on kyse
hätätilanteesta.
Eläinjalostusta koskevaa sääntelyä
tarkennettaisiin ja selkeytettäisiin
nykyisestä. Eläinten jalostuksella
tulisi pyrkiä elinvoimaisten,
toimintakykyisten ja terveiden
eläinten tuottamiseen. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi jalostuksessa
tulisi käyttää fyysisesti ja
psyykkisesti terveitä eläimiä, joiden
voidaan olettaa periyttävän
näitä ominaisuuksia myös jälkeläisilleen.
Loukkaantuneiden tai muutoin
avun tarpeessa olevien luonnonvaraisten
eläinten hoitoa koskevia
säännöksiä täsmennettäisiin ja
sääntelyä laajennettaisiin. Laissa
säädettäisiin kaikkia kansalaisia
koskevasta avun tarpeessa olevan
luonnonvaraisen eläimen auttamisvelvollisuudesta
nykyiseen tapaan.
Kansalaisten oikeutta ottaa
haltuunsa tällainen eläin kuitenkin
rajoitettaisiin nykyisestä koskemaan
vain ensiavun antamista tai
hoitoon toimittamista varten kuluvaa
aikaa. Ensiavun jälkeen eläin
olisi joko palautettava luontoon,
toimitettava asiantuntevaan jatkohoitoon
tai lopetettava. Luonnonvaraisten
eläinten hoitolatoiminnan
harjoittaminen olisi ilmoituksenvaraista
toimintaa.
Eläimen luovutuksen yhteydessä
annettavia tietoja koskevaa vaatimusta
laajennettaisiin siten, että
sairauden tai vahingoittumisen lisäksi
eläimen vastaanottajalle olisi
ilmoitettava myös muut eläimen
hyvinvoinnin kannalta oleelliset
tiedot. Myös eläinten luovutusta
rajoitettaisiin tietynlaisissa tilaisuuksissa
tai paikoissa. Laissa säädettäisiin
nykyiseen tapaan liikkuvan
kaupan kiellosta ja kiellettäisiin
eläinten luovuttaminen arpajais
tai kilpailuvoittona. Uutta olimomentti_