5 Momentti 7/2018
Momentti
dosta joitakin muutoksia. Finanssivalvonnasta
annettuun lakiin ehdotetaan
lisättäväksi asetuksessa
tarkoitetulle yhteisölle, joka tarkastaa
asetuksen edellytysten noudattamisen,
velvollisuus hakea toimilupaa
Finanssivalvonnalta. Lisäksi
mainittuun lakiin lisättäisiin
säännökset hallinnollisista seuraamuksista
sekä Finanssivalvonnan
valvontavaltuuksista.
Sijoitusrahastolakiin ja vaihtoehtorahastojen
hoitajista annettuun
lakiin ehdotetaan säädettäväksi
asetuksen edellyttämällä tavalla
sijoittajien oikeuksien turvaamista
koskevat säännökset. Sijoittajien
asemaa ehdotetaan vahvistettavaksi
siten, että rahastoyhtiön
tai vaihtoehtorahaston hoitajan olisi
ryhdyttävä sijoittajaa suojaaviin
toimiin, mikäli asetuksessa edellytetyt
vaatimukset eivät enää täyty.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2019.
●Hallituksen esitys (HE 145/
2018 vp) eduskunnalle laiksi
korkeakouluopiskelijoiden
opiskeluterveydenhuollosta
sekä eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki korkeakouluopiskelijoiden
opiskeluterveydenhuollosta.
Lain tavoitteena on turvata hyvin
toimivat yhdenvertaiset opiskeluterveydenhuollon
palvelut sekä
yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoille.
Laissa säädettäisiin korkeakouluopiskelijoiden
opiskeluterveydenhuollon
järjestämisestä,
tuottamisesta ja rahoittamisesta.
Kansaneläkelaitos vastaisi opiskeluterveydenhuollon
järjestämisestä
ja palvelut tuottaisi Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiö. Opiskeluterveydenhuollon
sisällön osalta
viitattaisiin voimassa olevan terveydenhuoltolain
sääntelyyn.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan
muutettaviksi terveydenhuoltolakia,
sairausvakuutuslakia, yliopistolakia
ja ammattikorkeakoululakia.
Lakeihin tehtäisiin uudesta
korkeakouluopiskelijoiden
opiskeluterveydenhuoltoa koskevasta
laista johtuvat muutokset.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2021.
●Hallituksen esitys (HE 146/
2018 vp) eduskunnalle laeiksi
rikoslain 17 luvun, ulkomaalaislain
185 §:n ja aluevalvontalain
44 §:n muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin
lisättäväksi uusi säännös maahantulokiellon
rikkomisesta. Mainittuun
rikokseen syyllistyisi se, joka
tulee Suomeen, vaikka hänelle on
määrätty voimassa oleva maahantulokielto.
Maahantulokielto voi
olla Suomen määräämä tai tiettyjä
maahantulokiellon rikkomisia
koskien myös toisen Schengen-valtion
määräämä. Ehdotettavan rangaistusasteikon
mukaan maahantulokiellon
rikkomisesta tuomittaisiin
sakkoa tai enintään yksi vuosi
vankeutta.
Valtionrajarikosta ja ulkomaalaisrikkomusta
koskeviin rangaistussäännöksiin
tehtäisiin muutokset,
joiden perusteella maahantulokiellon
rikkojaa ei enää voitaisi
tuomita valtionrajarikoksesta, lievästä
valtionrajarikoksesta tai ulkomaalaisrikkomuksesta.
Uudella rangaistussäännöksellä
saatettaisiin kaikki maahantulokiellon
rikkomiset yhtenäisen rangaistusasteikon
alle ja täsmennettäisiin
maahantulokiellon rikkomisena
rangaistavien tekojen tunnusmerkistöä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan
voimaan mahdollisimman pian.
●Hallituksen esitys (HE 148/
2018 vp) eduskunnalle laeiksi
arvonlisäverolain muuttamisesta
ja arvonlisäverolain 35 ja
38 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolain
sosiaali- ja terveydenhuoltoa
koskevien verottomuuksien
sääntelyä ajantasaistettavaksi
sosiaali- ja terveydenhuollon ja
varhaiskasvatuksen uudistus huomioon
ottaen.
Lisäksi kuulo-, kuulonäkö- ja
puhevammaisten tulkkauspalvelujen
verokohtelua selkeytettäisiin
sekä yhtenäistettäisiin muiden sosiaalihuollon
palvelujen verottomuuden
kanssa.
Arvonlisäverolakia ehdotetaan
muutettavaksi myös väliaikaisesti,
koska siltä osin kuin muutokset
liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämisvastuun siirtymiseen
maakunnille, muutokset tulisivat
voimaan vasta vastuun siirtyessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan
voimaan vuoden 2019 alusta.
●Hallituksen esitys (HE 150/
2018 vp) eduskunnalle korkovähennysrajoitusta
koskevan
sääntelyn muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotulon
verottamisesta annettuun
lakiin sisältyvää korkovähennysoikeuden
rajoittamista koskevaa
säännöstä muutetaan. Muutokset
perustuvat osittain veron
kiertämisen estämistä koskevaan
direktiiviin.
Esityksen mukaan elinkeinotulon
verottamisesta annettua lakia
muutettaisiin direktiiviin perustuen
siten, että korkovähennysoikeuden
rajoitus koskisi sekä konserniyhteysosapuolille
että muille
kuin konserniyhteysosapuolille
suoritettuja korkomenoja. Korkomenojen
vähennysoikeuden rajoitus
olisi yleinen rajoitus ja sen
määrä perustuisi nykyiseen tapaan
velallisen elinkeinotoiminnan tulokseen,
johon on lisätty korkomenot
ja verotuksessa vähennyskelpoiset
poistot sekä konserniavustuslain
mukaiset saadut konserniavustukset
ja vähennetty annetut
konserniavustukset. Kuten nykyisin,
rajoitusta ei sovellettaisi, jos tilanteessa
voidaan soveltaa niin sanottua
tasevapautusta koskevaa
säännöstä.
Kuten nykyisin, korkomenot
saataisiin vähentää täysimääräisesti
korkotulojen määrää vastaavilta
osin. Jos nettokorkomenot,
joilla tarkoitetaan korkotulot ylittäviä
korkomenoja, ovat verovuonna
enintään 500 000 euroa, ne
voitaisiin vähentää kokonaan. Nettokorkomenojen
ylittäessä mainitun
euromäärän nettokorkomenot
voitaisiin vähentää siltä osin kuin
ne ovat enintään 25 prosenttia
edellä kerrotusta oikaistusta elinkeinotoiminnan
tuloksesta. Prosenttimäärän
ylittävät nettokorkomenot
eivät olisi vähennyskelpoisia.
Tästä poiketen muille kuin
konserniyhteysosapuolille suoritettuja
nettokorkomenoja voisi vähentää
3 000 000 euroa.
Korkovähennysoikeutta rajoittavaa
säännöstä ei sovellettaisi, jos
verovelvollinen on direktiivissä
tarkoitettu itsenäinen yritys tai rahoitusalan
yritys. Lisäksi säännöstä
ei sovellettaisi korkomenoihin,
jotka liittyvät hankkeisiin, joihin