4
mioistuinvirasto, joka huolehtisi
tuomioistuinlaitoksen keskushallintoviranomaisen
tehtävistä. Virastolle
kuuluisi pääosa niistä keskushallintotehtävistä,
joita nykyisin
hoidetaan oikeusministeriössä.
Oikeusministeriö huolehtisi edelleenkin
tuomioistuinlaitokseen
liittyvistä valtioneuvostotason tehtävistä,
kuten strategisesta ja taloudellisesta
ohjauksesta sekä säädösvalmistelusta.
Tuomioistuinviraston tehtävänä
olisi huolehtia tuomioistuinlaitoksen
toimintaedellytyksistä, tuomioistuinten
toiminnan kehittämisestä,
suunnittelusta ja tukemisesta.
Virasto toimisi oikeusministeriön
hallinnonalalla, mutta olisi toiminnallisesti
itsenäinen keskusvirasto.
Se palvelisi koko tuomioistuinlaitosta.
Tuomioistuinvirastossa ylintä
päätösvaltaa käyttäisi tuomarienemmistöinen
johtokunta. Viraston
käytännön toiminnasta huolehtisi
päätoiminen ylijohtaja. Virasto
päättäisi itse organisaatiorakenteestaan
ja määräisi siitä työjärjestyksessään.
Tuomioistuinvirastosta säädettäisiin
tuomioistuinlaissa. Tehtävien
siirto oikeusministeriöstä
Tuomioistuinvirastolle edellyttäisi
lisäksi eräiden muiden tuomioistuinlain
säännösten tarkistamista.
Lisäksi tuomioistuinharjoittelusta
annettua lakia, käräjäoikeuden
lautamiehistä annettua lakia ja turvatarkastuksista
tuomioistuimissa
annettua lakia olisi tarkistettava.
Esitys liittyy valtion vuoden 2020
talousarvioon.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut
tulemaan voimaan vuoden 2020
alusta. Poikkeuksena olisivat eräät
tuomioistuinlain ja tuomioistuinharjoittelusta
annetun lain säännökset,
jotka tulisivat voimaan
mahdollisimman pian.
●Hallituksen esitys (HE 137/
2018 vp) eduskunnalle laiksi
reservipoliisista ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki reservipoliisista ja samalla
kumottaisiin nykyinen sääntely
täydennyspoliisista. Esityksen
tavoitteena on saattaa lainsäädäntö
vastaamaan kattavammin
muuttunutta turvallisuustilannetta
ja uudenlaisia uhkia sekä vahvistaa
poliisin toimintakykyä yllättävissä
tai laajoissa yhteiskunnan
häiriö- tai turvallisuustilanteissa.
Lain soveltamisalan piiriin kuuluisi
poikkeusolojen ja puolustustilan
lisäksi normaaliolojen häiriötilanteet.
Reservipoliisihenkilöstö
voitaisiin ottaa käyttöön jo normaaliolojen
häiriötilanteessa, jolloin
mahdollistettaisiin myös tehokkaampi
varautuminen mahdollisiin
poikkeusoloihin. Reservipoliisihenkilöstön
käyttöönotosta
päättäisi aina valtioneuvosto.
Laissa säädettäisiin reservipoliisihenkilöstön
tehtävistä, toimivaltuuksista,
velvollisuuksista sekä
oikeudesta käyttää voimakeinoja
normaaliolojen häiriötilanteissa
sekä poikkeustilan ja puolustustilan
aikana. Reservipoliisi toimisi
aina poliisimiehen välittömässä
ohjauksessa. Reservipoliisin kelpoisuusvaatimuksista
säädettäisiin
laissa ja hänet nimitettäisiin
virkasuhteeseen valtioneuvoston
käyttöönottopäätöksen jälkeen. Lisäksi
hänen tulisi suorittaa vaadittava
peruskoulutus ja myös ylläpitää
osaamistaan koulutuksilla poliisin
reservissä ollessaan.
Valtioneuvoston asetuksella
voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä
reservipoliisihenkilöstön
varustuksesta, koulutuksesta, koulutuksen
vastaavuudesta, kelpoisuusvaatimuksista,
henkilökortista,
palvelukseen kutsumisesta sekä
sitoumuksen ehdoista ja sitoumukseen
liittyvistä menettelytavoista.
Valtion virkamieslakia muutettaisiin
siten, että reservipoliiseilta
edellytettäisiin Suomen kansalaisuutta.
Lisäksi poliisilakiin, valmiuslakiin
ja ampuma-aselakiin
tehtäisiin ehdotettavasta reservipoliisia
koskevasta laista johtuvat
tarkistukset. Voimassa oleva täydennyspoliisia
koskeva sääntely
kumottaisiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.6.2019.
●Hallituksen esitys (HE 139/
2018 vp) eduskunnalle laeiksi
Jehovan todistajien vapauttamisesta
asevelvollisuuden
suorittamisesta eräissä
tapauksissa annetun lain
kumoamisesta ja asevelvollisuuslain
3 §:n muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi
Jehovan todistajien vapauttamisesta
asevelvollisuuden suorittamisesta
eräissä tapauksissa annettu
laki. Lisäksi esityksessä ehdotetaan
muutettavaksi asevelvollisuuslakia.
Esityksen tavoitteena
on varmistaa, että kaikkia uskonnollisia
ja muita vakaumuksia kohdellaan
Suomen asevelvollisuusjärjestelmässä
perustuslain 6 §:ssä
edellytetyllä tavalla yhdenvertaisesti
ja syrjimättömästi. Esityksen
tavoitteena on samalla varmistaa
Suomen asevelvollisuusjärjestelmän
toimivuus ja Puolustusvoimien
kyky tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän
edellyttämät
joukot.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
mahdollisimman pian.
●Hallituksen esitys (HE 141/
2018 vp) eduskunnalle laiksi
Finanssivalvonnasta annetun
lain muuttamisesta sekä
eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
Finanssivalvonnasta annettua
lakia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan
muutettaviksi sijoitusrahastolakia,
vaihtoehtorahastojen hoitajista
annettua lakia ja Finanssivalvonnan
valvontamaksusta annettua
lakia sekä vakuutusyhtiölain
muuttamisesta annetun lain
voimaantulosta annettua lakia. Ehdotetuilla
muutoksilla pantaisiin
täytäntöön Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetus yksinkertaisesta,
läpinäkyvästä ja standardoidusta
arvopaperistamisesta. Asetus
on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa
sääntelyä.
Asetuksessa määritellään arvopaperistamista
koskevat yleiset
säännökset ja luodaan säännökset
yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja
standardoidulle arvopaperistamiselle.
Asetus sisältää säännökset sijoittajien
asianmukaista huolellisuutta,
riskin pidättämistä ja läpinäkyvyyttä
koskevista vaatimuksista.
Lisäksi asetuksessa säädetään
luoton myöntämisen kriteereistä,
arvopaperistamisten myynnin
erityisistä kriteereistä ei-ammattimaisille
asiakkaille, uudelleenarvopaperistamisen
kiellosta,
arvopaperistamista varten perustettuja
erillisyhtiöitä koskevista
vaatimuksista sekä arvopaperistamisrekistereitä
koskevista edellytyksistä.
Kansalliseen lainsäädäntöön ehdotetaan
tehtävän asetuksen johmomentti_