7 Momentti 6/2018
Momentti
20 §:n muuttamisesta (744/
2018)
Asetus tuli voimaan 20.8.2018.
Asetuksen 20 §:ää, jossa säädetään
tutkinnoista, joihin opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevaa
ammatillisesta koulutuksesta annetun
lain 81 §:ää sovelletaan, päivitetään
tutkintojen ja osaamisalojen
osalta. Lisäksi pykälässä viitataan
tutkintojen lisäksi osaamisaloihin.
●Valtioneuvoston asetus tilaajan
selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta
ulkopuolista työvoimaa
käytettäessä annetussa laissa
säädettyjen laiminlyöntimaksujen
enimmäis- ja vähimmäismäärien
tarkistamisesta
(745/2018)
Asetus tuli voimaan 1.9.2018.
Asetuksella tarkistetaan maksujen
määrät rahan arvon muutosta vastaaviksi.
KORKEIN OIKEUS
KKO:2018:52
Pakkokeino – Yhteydenpidon
rajoittaminen – Muutoksenhaku
Käräjäoikeus oli määrännyt, ettei
tutkintavankina ollut A saanut
syyteharkinnan ja oikeudenkäynnin
aikana olla yhteydessä muihin
kuin avustajaansa sekä valvotusti
vanhempiinsa ja yhteen ystäväänsä.
A oli kannellut päätöksestä hovioikeuteen,
joka ei ollut muuttanut
käräjäoikeuden päätöstä.
Myöhemmin käräjäoikeus oli
poistanut yhteydenpitorajoituksen,
minkä jälkeen A oli hakenut
muutosta hovioikeuden päätökseen.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta
ilmenevillä perusteilla katsottiin,
että A:n muutoksenhakemuksen
johdosta oli annettava
lausunto siitä, oliko yhteydenpidon
rajoittamiselle ollut lailliset
perusteet, vaikka yhteydenpitorajoitus
ei enää ollutkaan voimassa.
(Ään.) Ks. KKO:2004:7
KKO:2003:128 KKO:1998:90 Vrt.
KKO:2010:64
Vahvennettu jaosto
KKO:2018:53
Oikeudenkäyntimenettely –
Pääkäsittely hovioikeudessa –
Rikosasia
Käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi
syytekohdassa 1 lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön ja syytekohdassa
2 pahoinpitelyn sekä tuominnut
hänet näistä teoista ehdolliseen
kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.
Käräjäoikeuden
näyttöratkaisu perustui kummankin
syytekohdan osalta yksinomaan
keskenään ristiriitaiseen
henkilötodisteluun.
Valituksessaan hovioikeudelle
A vaati pääkäsittelyn toimittamista
suullisen todistelun uskottavuuden
ja riittävyyden uudelleenarvioimiseksi
sekä A:n henkilökohtaiseksi
kuulemiseksi. Hovioikeus,
joka ratkaisi asian pääkäsittelyä
toimittamatta, ei muuttanut
käräjäoikeuden tuomiota.
Viitaten aiempaan oikeuskäytäntöönsä
Korkein oikeus totesi, että
asianosaisten ja todistajien suullisten
lausumien uskottavuutta ei
voida arvioida pelkästään käräjäoikeuden
tuomioon kirjattujen
seikkojen perusteella. Lisäksi
asian laatu ja merkitys vastaajalle
olivat edellyttäneet pääkäsittelyn
toimittamista syytekohdassa 1.
Ks. KKO:1999:82 KKO:2000:2
KKO:2000:57 KKO:2000:62
KKO:2001:16 KKO:2008:59
KKO:2017:19
OK 26 luku 14 § 2 mom
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Yleishallinto-asiat
KHO:2018:101
Hyödyllisyysmallioikeus – Järjestelmä
verkkokalvon hoitamiseksi
laserilla – Suojavaatimuksen
muuttaminen – Hoitomenetelmä
– Uutuus – Tekninen ero –
Selvä ero – Suullinen käsittely –
Suullisen käsittelyn toimittaminen
markkinaoikeudessa
Markkinaoikeus oli asiassa, joka
koski verkkokalvon hoitamiseksi
laserilla tarkoitetun järjestelmän
hyödyllisyysmallirekisteröintiä,
tutkinut rekisteröinnin haltijan
markkinaoikeudessa esittämät uudet
suojavaatimukset, mutta hylännyt
tämän suullisen käsittelyn
toimittamista koskevan vaatimuksen
sekä valituksen Patentti- ja rekisterihallituksen
päätöksestä, jolla
rekisteröinti oli julistettu kokonaisuudessaan
mitättömäksi.
Korkein hallinto-oikeus katsoi
kuten markkinaoikeus, että hyödyllisyysmallioikeudesta
annetusta
laista, Patentti- ja rekisterihallituksesta
annetusta laista tai hallintolainkäyttölaista
ei aiheutunut estettä
uusien muutettujen suojavaatimusten
esittämiselle valituksen
yhteydessä.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
että hyödyllisyysmallioikeutta
koskeva asia on lähtökohtaisesti
luonteeltaan siten pääosin tekninen,
että suullisen käsittelyn toimittaminen
on ilmeisen tarpeetonta.
Asiassa oli kuitenkin olennaista
sen arvioiminen, aiheutuivatko
hyödyllisyysmallin ja estejulkaisujen
mukaisten järjestelmien väliset
erot niiden teknisistä piirteistä
vai niillä toteutettavista hoitomenetelmistä,
jotka eivät sellaisenaan
voineet olla hyödyllisyysmallioikeuden
kohteena. Korkein hallinto
oikeus katsoi hyödyllisyysmallioikeuteen
liittyvät omaisuudensuojapiirteet
huomioon ottaen,
että asiaa ei ollut voitu pitää luonteeltaan
siten pääosin teknisenä,
että suullisen käsittelyn toimittamista
markkinaoikeudessa olisi
voitu pitää asiassa ilmeisen tarpeettomana.
Korkein hallinto-oikeus totesi
edelleen, että uutuudenesteen
muodostaa hyödyllisyysmallille
samoin kuin patenteille sellainen
julkaisu, josta suojavaatimuksessa
esitetyn keksinnön kaikki tekniset
piirteet ilmenevät yhtenä kokonaisuutena.
Ne tekniset piirteet, joiden
osalta valituksen kohteena
oleva keksintö erosi estejulkaisussa
kuvatusta järjestelmästä, eivät
sillä perusteella, että ne liittyivät
keksinnön mukaisella järjestelmällä
toteuttavaan hoitoon, olleet