4
pivuutta työhön eikä siten myöskään
kirjoittanut A:lle sopiva työhön
-lausuntoa. Korkeimman oikeuden
tuomiosta ilmenevin perustein
katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt
A:ta tämän terveydentilan perusteella.
Ks. KKO:2018:31
KKO:2018:40
Työsopimus – Sairausajan
palkka – Lakko
Työntekijä oli ollut vuosilomalla
työtaistelun alkaessa. Työtaistelu
koski työntekoa ns. OTO-vuoroilla.
Loman päätyttyä hän oli jäänyt
välittömästi sairauslomalle. Sairausloma
oli alkanut samana päivänä
kuin työntekijän ensimmäinen
työtaistelun piirissä ollut työvuoro.
Ensimmäisen sairauslomansa
jälkeen työntekijä oli osallistunut
työtaisteluun, minkä jälkeen
hän oli jälleen ollut sairauslomalla
OTO-vuorojensa aikana.
Korkeimman oikeuden tuomiosta
ilmenevillä perusteilla katsottiin,
että työntekijä oli oikeutettu sairausajan
palkkaan ensimmäiseltä
sairauslomajaksoltaan mutta ei hänen
työtaisteluun osallistumisensa
jälkeiseltä ajalta. (Ään.)
KKO:2018:41
Todistelu – Uusi todiste – Oikeudenkäyntimenettely
– Prekluusio
Hovioikeus oli tuominnut A:n rangaistukseen
laittomasta uhkauksesta.
Korkeimmalle oikeudelle tekemässään
valituksessa A nimesi
kuultavaksi uusia todistajia, jotka
olivat hovioikeuden tuomion antamisen
jälkeen suoritetussa lisätutkinnassa
kertoneet tapahtumista
tavalla, joka puhui A:n syyllisyyttä
vastaan.
Korkein oikeus katsoi, että A oli
vedonnut sellaiseen uuteen selvitykseen,
joka lainvoiman saaneen
tuomion purkamista koskevassa
asiassa esitettynä olisi johtanut
tuomion purkamiseen. Tämän perusteella
A:n sallittiin nimetä uudet
todistajat vasta Korkeimmassa
oikeudessa oikeudenkäymiskaaren
30 luvun 7 §:n prekluusiosäännöksen
estämättä.
OK 30 luku 7 §
KKO:2018:42
Kiinteistötoimitus – Moottorikelkkailureitin
perustaminen –
Reittitoimitus
Kunta oli hakenut lainvoimaisen
reittisuunnitelman nojalla reittitoimitusta
maastoliikennelain mukaista
moottorikelkkailureittiä
varten. Reittitoimituksessa ei tullut
tutkia maastoliikennelain
16 §:n 2 ja 3 momentin mukaisia
reitin perustamisedellytyksiä, jotka
on otettava huomioon jo silloin,
kun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
tekee päätöksen reittisuunnitelman
hyväksymisestä.
MaastoliikenneL 16 § 2 mom
MaastoliikenneL 16 § 3 mom
KKO:2018:43
Syyntakeisuus – Tappo
A oli tappanut äitinsä lyömällä tätä
kahvakuulalla kahdeksan kertaa
päähän. Teon tehdessään A oli ollut
sekavuustilassa, joka oli aiheutunut
pitkään jatkuneen alkoholinkäytön
lopettamisesta muutamaa
päivää aikaisemmin. Mielentilalausunnon
mukaan A oli ollut itse
aiheutetussa alkoholipsykoosissa.
Korkeimman oikeuden tuomiosta
ilmenevillä perusteilla katsottiin,
ettei A:n sekavuustilassa
ollut kysymys rikoslain 3 luvun
4 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilapäisestä
tajunnan häiriöstä, johon
tekijä oli itsensä saattanut. A:n
katsottiin olleen teon tehdessään
alentuneesti syyntakeinen.
RL 3 luku 4 § 4 mom
KKO:2018:44
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen –
Rangaistuslajin valinta – Petos –
Pahoinpitely
A:n syyksi oli luettu pahoinpitely
ja kaksikymmentäviisi petosta.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta.
KKO:2018:45
Huumausainerikos – Törkeä
huumausainerikos – Rangaistuksen
määrääminen – Rangaistuksen
mittaaminen – Lieventämisperusteet
A oli noin puolentoista kuukauden
ajan pitänyt hallussaan 3,8 kilogrammaa
noin 13-prosenttista amfetamiinia.
A:n tehtävänä laajassa
rikoskokonaisuudessa oli ollut
kätkeä huumausaine-erä ja palauttaa
se pyydettäessä takaisin. Jäätyään
poliisin kiinniottamaksi A
oli heti tunnustanut tekonsa ja
osoittanut poliisille huumausaineen
kätköpaikan.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta
ja erityisesti siitä, miten
A:n epäitsenäinen ja muita osallisia
rajoitetumpi asema huumausaineen
kätkijänä sekä hänen pyrkimyksensä
edistää rikoksen selvittämistä
ja poistaa sen vaikutuksia
vaikuttavat rangaistukseen.
RL 6 luku 3 §
RL 6 luku 4 §
RL 6 luku 6 § 3 kohta
RL 50 luku 2 §
KKO:2018:46
Työrikos – Työsyrjintä
Työntekijä B oli tehnyt työsuojeluviranomaiselle
käsittelypyynnön,
joka koski sitä, että hänen esimiehensä
kohteli häntä työpaikalla
epäasiallisesti. Työsuojeluasian
käsittelyn ollessa vireillä B:n työnantajana
olevan yhdistyksen hallitus
oli päättänyt irtisanoa B:n
työsopimuksen.
Korkein oikeus katsoi, että käsittelypyynnön
tekeminen työsuojeluviranomaiselle
oli työsyrjintää
koskevassa rangaistussäännöksessä
tarkoitettua ammatillista toimintaa.
Kun pyynnön tekemisen
katsottiin tosiasiallisesti vaikuttaneen
hallituksen päätökseen irtisanoa
B:n työsopimus, B:n esimies,
joka oli hallituksen jäsenenä äänestänyt
irtisanomisen puolesta, tuomittiin
rangaistukseen työsyrjinnästä.
RL 47 luku 3 § 2 kohta
KKO:2018:47
Varkaus – Törkeä varkaus
A oli anastanut koulusta kannettavia
tietokoneita ja muuta elektroniikkaa
noin 6000 euron arvosta.
Anastamisen kohteena ollutta
omaisuutta ei pidetty törkeän varkauden
tunnusmerkistössä tarkoitetulla
tavalla erittäin arvokkaana.
A:n syyksi luettiin varkaus.
RL 28 luku 1 §
RL 28 luku 2 §
KKO:2018:48
Välimiesmenettely – Välitystuomion
kumoaminen
Kantaja oli välimiesmenettelyssä
vaatinut vastaajalta vahingonkorvausta.
Vastaaja oli vastauksessaan
vastustanut vaatimusta perusteettomana
lausumatta yksilöidysti
vaatimuksen määrästä. Vasta
suullisen käsittelyn jälkeen toimittamassaan
kirjallisessa loppulaumomentti_