13 Momentti 5/2018
Momentti
7 artikla 3 ja 4 kohta, 5 kohta a alakohta,
6 ja 7 kohta, 7 a artikla 1 kohta,
8 artikla 1, 2 ja 5 kohta, 14 artikla
2 kohta, 15 artikla 2 ja 3 kohta,
16 artikla 1, 3, 4 ja 6 kohta a alakohta
Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi sähköisten viestintäverkkojen
ja niiden liitännäistomintojen
käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä
2002/19/EY, sellaisena
kuin se on muutettuna direktiivillä
2009/140/EY (käyttöoikeusdirektiivi)
2 artikla 2 kohta
a alakohta, 8 artikla 2 ja 4 kohta,
12 artikla 1 ja 2 kohta, 13 artikla 1 ja
2 kohta
Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi 2014/61/EU toimenpiteistä
nopeiden sähköisten viestintäverkkojen
käyttöönoton kustannusten
vähentämiseksi 1 artikla
4 kohta
Oikeuskäytäntö:
KHO 2014:157
KHO 2012:58
KHO 7.5.2012, taltionumero 1115
Asia C-282/13, T-Mobile Austria,
EU:C:2015:24
Asia C-140/13, Altman ym,
EU:C:2014:2362
Asia C-28/15, Koninklijke KPN
ym., EU:C:2016:692
Asia C-277/16, Polkomtel,
EU:C:2017:989
Muu huomioon otettava aineisto:
Komission suositus sähköisten
viestintäverkkojen ja -palvelujen
yhteisestä sääntelyjärjestelmästä
annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 2002/21/EY
mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi
tulevista merkityksellisistä
tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen
viestinnän alalla (2014/
710/EU) 2 kohta
Euroopan komission ohjeet markkina
analyysiä ja huomattavan
markkinavoiman arvioimista varten
sähköisen viestinnän verkkoja
ja palveluja koskevassa yhteisön
sääntelyjärjestelmässä (2002/C
165/03) 1, 7, 20, 24, 25, 27, 28, 31, 72,
75, 78–80, 114, 117, 118, 135 ja 145
kohta
KHO:2018:98
Lääkevalmisteen korvattavuus –
Peruskorvattavuus – Erityiskorvattavuus
– Korvattavuuden
rajoittaminen – Kohtuullinen
tukkuhinta – Kuuleminen –
Saman sairauden hoidossa käytettävä
vastaava valmiste –
Diabeteslääke – Glargininsuliini
– Biosimilaarivalmiste – Luottamuksensuoja
– Tasapuolinen
kohtelu – Päätöksen perusteleminen
Lääkkeiden hintalautakunta oli
vahvistanut glargininsuliinia vaikuttavana
aineena sisältävän pitkävaikutteisen
diabeteslääkkeen
rajoitetun perus- ja erityiskorvattavuuden
ja vahvistanut kysymyksessä
olevalle valmisteelle kohtuullisen
tukkuhinnan. Hakemus,
jonka mukaan peruskorvattavuus
olisi ollut rajoittamaton ja erityiskorvattavuus
joko rajoittamaton
tai vähemmän rajoitettu kuin päätöksen
mukaan, oli kuukauden ylimenovaihetta
lukuun ottamatta
tullut päätöksellä hylätyksi.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi
hakijan lääkkeiden hintalautakunnan
päätöksestä tekemän valituksen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että lääkkeiden hintalautakunta ei
ollut toiminut kuulemisvelvollisuutensa
vastaisesti, kun se oli toimivaltansa
perusteella omasta aloitteestaan
rajoittanut lääkevalmisteen peruskorvattavuutta
sekä sen erityiskorvattavuutta
hakijan esittämää
tiukemmin, varaamatta hakijalle tilaisuutta
lausua rajoituksesta.
Lääkkeiden hintalautakunnalla
oli peruskorvattavuuden rajoittamista
koskevan sairausvakuutuslain
6 luvun 6 §:n 1 momentin ja
erityiskorvattavuuden rajoittamista
koskevan sairausvakuutuslain
6 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla
ollut toimivalta omasta aloitteestaan
rajoittaa valmisteen perus- ja
erityiskorvattavuutta, vaikka sen
käsiteltävänä oli ollut valittajan perus
ja erityiskorvattavuutta sekä
kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista
koskeva hakemus.
Valittajalle ei ollut voinut syntyä
luottamuksensuojaa lääkkeiden
hintalautakunnan aiemmasta
samaa valmistetta koskeneesta
päätöksestä, jolla valmisteen perus
ja erityiskorvattavuus oli
11 kuukauden määräajaksi vahvistettu
rajoittamattomana diabeteksen
hoitoon. Lääkkeiden hintalautakunta
ei ollut muun ohella markkinatilanteen
muuttuessa sidottu
aikaisemmissa päätöksissään tekemiinsä
kannanottoihin.
Lääkkeiden hintalautakunnan
päätöksen lainmukaisuuden kannalta
ratkaisevaa oli, oliko päätöksen
mukaiseen rajoitukseen esitetty
riittävät hoidolliset ja taloudelliset
perusteet.
Lääkevalmisteen laajasta käytöstä
aiheutuvien kustannusten
kohtuullisuutta oli arvioitava sairausvakuutuslain
6 luvun 6 §:n
1 momentin 2 kohdan ja 9 §:n
2 momentin nojalla ottaen huomioon
mainitun luvun 7 §:n 1 momentin
1 kohdassa tarkoitetut saman
sairauden hoidossa käytettävien
vastaavien lääkevalmisteiden
hinnat Suomessa. Valmisteen käytöstä
aiheutuvia kustannuksia oli
voitu verrata muuhun samaa vaikuttavaa
ainetta sisältävään valmisteeseen
ja tämän biosimilaariin,
joita voitiin pitää kysymyksessä
olevaa valmistetta vastaavina.
Lääkkeiden hintalautakunta oli
esittämillään perusteilla voinut
päätyä katsomaan, että kysymyksessä
olevan valmisteen laajasta
käytöstä voisi aiheutua sairausvakuutuslain
6 luvun 6 §:n 1 momentissa
tarkoitettuja kohtuuttomia
kustannuksia verrattuna valmisteella
saavutettavaan hyötyyn.
Päätöstä ei ollut perusteita pitää
hallintolain 45 §:n 1 momentin vastaisesti
perustelemattomana sillä
perusteella, että lääkkeiden hintalautakunta
ei ollut yksityiskohtaisesti
vertaillut valittajan hakemuksensa
tueksi esittämiä perusteita
valituksenalaisesta päätöksestä ilmeneviin,
valmisteen rajoitettua
perus- ja erityiskorvattavuutta
koskeviin perusteisiin.
Sairausvakuutuslaki 6 luku 5 §
1momentti, 6 §, 7 § 1 momentti ja 9 §
Hallintolaki 6 §, 31 § 1 momentti,
32 §, 34 § 1 momentti ja 45 § 1 momentti
KHO:2018:99
Kansalaisuusasia – Henkilöllisyys
– Henkilöllisyyden luotettava
selvittäminen – Kokonaisharkinta
– Ristiriitaiset tiedot –
Syntymäaika – Oikeuslääketieteellinen
tutkimus iän selvittämiseksi
Kansalaisuuslain mukaan Suomen
kansalaisuuden myöntäminen
edellyttää luotettavasti selvitettyä
henkilöllisyyttä. Sitä, onko kansalaisuutta
hakevan henkilöllisyys
tullut luotettavasti selvitetyksi, on
arvioitava kokonaisharkinnalla.
Ensisijaisesti arviointi perustuu
asiakirjoihin. Jos hakijan kotimaasta
ei kuitenkaan ole saatavilla luotettavia
asiakirjoja, arviointi on
tehtävä muun selvityksen kuten
hakijan oman kertoman perusteella,
jos sitä voidaan pitää luotettavana.
Luotettavuuden arviointiin
vaikuttaa esimerkiksi se, vastaako
hakijan ilmoittama ikä todellisuutta.
Tällöin voidaan myös muu kuin
hakijan esittämä selvitys ottaa