8
koitetulla tavalla ensihoitopalveluja
markkinoilla tarjoaviin palveluntarjoajiin
rinnastettavassa tosiasiallisessa
ja oikeudellisessa tilanteessa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymän valituksenalaisella
päätöksellä ei siten
voitu katsoa annetun mainituille
pelastuslaitoksille unionin
valtiontukisäännöissä tarkoitettua
valikoivaa etua suhteessa valittajayhtiöihin.
Näin ollen pelastuslaitosten
ei ollut katsottava saavan
sairaanhoitopiiriltä SEUT 107 artiklan
1 kohdassa tarkoitettua taloudellista
etua ensihoitopalvelujen
tuottamisesta.
Koska SEUT 107 artiklan mukaiset
edellytykset ovat kumulatiivisia,
asiassa ei ollut tarpeen arvioida
muiden kyseisessä artiklassa
tarkoitettujen edellytysten täyttymistä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymän valituksenalainen
17.6.2014 päätös ei
näin ollen ollut valituksessa esitetyillä
perusteilla syntynyt virheellisessä
järjestyksessä eikä päätöksen
kumoamiseen valituksen johdosta
ollut aihetta.
Euroopan unionin toiminnasta tehty
sopimus (SEUT) 106 artikla 1 ja
2 kohta, 107 artikla 1 kohta ja
108 artikla 3 kohta
Komission päätös Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen
106 artiklan 2 kohdan määräysten
soveltamisesta tietyille yleisiin
taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä
palveluja tuottaville yrityksille
korvauksena julkisista palveluista
myönnettävään valtiontukeen
(2012/21/EU)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
39 § 2 momentti
Pelastuslaki (379/2011) 27 § 2 momentti
ja 3 momentti 1 kohta
Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/
2007) 2 momentti
Unionin tuomioistuimen tuomiot
C-280/00, Altmark Trans
(EU:2003:415), C-6/12 - P
(EU:C:2013:525), C-672/13, OTP
Bank (EU:C:2015:185), C-524/14 P,
Hansestadt Lübeck
(EU:C:2016:971), C-70/16 P, Comunidad
Autónoma de Galicia ja Retegal
v. komissio (EU:C:2017:1002)
ja C-399/08 P, komissio v. Deutsche
Post (EU:C:2010:481)
KHO:2018:29
Valtiontuki – Valtiontuen edellytysten
täyttyminen – Oma toiminta
– Taloudellinen etu –
Korvauksen markkinaehtoisuuden
selvittäminen – Taloudellisen
edun valikoivuus – Vaikutus
jäsenvaltioiden väliseen kauppaan
– Kilpailun vääristyminen
– Taloudellinen toiminta – Potilaiden
siirtokuljetukset – Kiireettömät
siirtokuljetukset
HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen
lautakunta oli 12.5.2015 tekemällään
päätöksellä ottanut sen
jäsenkuntien järjestämisvastuulla
olleet kiireelliset, ennakoimattomat
potilassiirrot sairaanhoitoalueen
omaksi toiminnaksi
1.10.2016 alkaen. Päätöksen perusteella
kyseisten potilassiirtojen järjestämis
ja rahoitusvastuu olisi
säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen
jäsenkunnilla ja HUS/Hyvinkään
sairaanhoitoalue olisi
tuottanut kyseiset palvelut sairaanhoitoalueen
jäsenkunnille.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että
HUS/Hyvinkään sairaanhoitoaluetta
ei voitu pitää kysymyksessä
olevan sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin
nähden ulkopuolisena
toimijana. Asiassa saadun selvityksen
perusteella ei valituksenalaisen
päätöksen perusteella ollut
katsottava siirtyvän sairaanhoitoalueen
jäsenkunnilta niihin nähden
ulkopuoliselle toimijalle mitään
taloudellista etua, jota olisi
voitu pitää SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna
taloudellisena etuna.
HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen
lautakunta oli 12.5.2015 tekemällään
päätöksellä lisäksi valtuuttanut
sairaanhoitoalueen johtajan
kuntien valtuuttamana sopimaan
HUS-Logistiikka -liikelaitoksen
kanssa kuntien järjestämisvastuulla
olleiden kiireettömien
potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten,
ottamisesta
HUS-Logistiikka -liikelaitoksen
hoidettavaksi. HUS/Hyvinkään
sairaanhoitoalueen lautakunnan
päätöksen 12.5.2015 perusteella
kuntien aikatilauskuljetusten järjestämis
ja rahoitusvastuu olisi
säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen
jäsenkunnilla, mutta palvelujen
tuottaminen olisi siirtynyt
HUS-Logistiikka -liikelaitokselle.
HUS-Logistiikka -liikelaitos oli osa
HUS-kuntayhtymää, johon kuului
Hyvinkään sairaanhoitoalueen lisäksi
muitakin sairaanhoitoalueita.
Hyvinkään sairaanhoitoalueen
jäsenkunnat olisivat maksaneet
palvelujen tuottamisesta korvauksen
HUS-kuntayhtymälle, johon
HUS-Logistiikka -liikelaitos organisatorisesti
kuului.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että HUS-Logistiikka -liikelaitosta
oli pidettävä Hyvinkään sairaanhoitoalueen
jäsenkuntiin nähden
ulkopuolisena toimijana. Sen osalta
oli arvioitava, oliko Hyvinkään
sairaanhoitoalueen jäsenkuntien
aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle
ja sitä kautta välillisesti
HUS-Logistiikka -liikelaitokselle
maksaman korvauksen osalta
kysymys SEUT 107 artiklan
1 kohdan mukaisesta taloudellisesta
edusta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen
lautakunnan valituksenalaisissa
päätöksissä ei ollut riittävällä
tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista
maksettavan korvauksen
markkinaehtoisuutta
eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta
unionin valtiontukisäännöissä
edellytetyllä tavalla.
Näin ollen edellä mainituilla perusteilla
ei voitu pitää poissuljettuna,
että HUS-Logistiikka -liikelaitos
olisi saanut välillisesti HUSkuntayhtymän
kautta sairaanhoitoalueen
jäsenkunnilta aikatilauskuljetusten
tuottamisesta ylikompensaatiota
ja siten SEUT 107 artiklan
1 kohdassa tarkoitettua taloudellista
etua.
Koska mahdollisen tukitoimenpiteen
kohteena oli ainoastaan yksi
toimija, HUS-Logistiikka -liikelaitos,
myös unionin valtiontukisäännöksissä
tarkoitettu tuen valikoivuutta
koskeva edellytys täyttyi.
Kun lisäksi otettiin huomioon järjestelyn
taloudellinen merkitys,
potilassiirtoalalla vallitseva kilpailu
sekä se, että valittajayhtiöt kuuluivat
kansainväliseen Falck-konserniin,
myöskään valtiontukisäännöksissä
tarkoitettu niin sanottu
kilpailu- ja kauppavaikutusta
koskeva edellytys ei ollut poissuljettavissa.
Asiassa oli vielä arvioitava, oliko
HUS-Logistiikka -liikelaitoksen
toiminta sen hoidettaviksi annettujen
kuntien järjestämisvastuulle
kuuluvien aikatilauskuljetusten
osalta unionin valtiontukisäännöksissä
tarkoitettua taloudellista
toimintaa. Tässä arvioinnissa ei ollut
merkitystä sillä, voitaisiinko
HUS-Logistiikka -liikelaitoksen
toimintaa pitää taloudellisena toimintana
muiden kuin nyt kyseesmomentti_