6
KKO:2018:6
Muutoksenhaku – Vastavalitus
A:n syyksi luettiin käräjäoikeudessa
syytekohdissa 1–4 törkeä
lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
ja kaksi lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä
sekä sukupuolisiveellisyyttä
loukkaavan kuvan levittäminen.
Hänet tuomittiin kolmen
vuoden vankeusrangaistukseen
sekä suorittamaan korvauksia
asianomistajille. Käräjäoikeus
hylkäsi syytteen törkeästä lapsen
seksuaalisesta hyväksikäytöstä
syytekohdassa 5.
Syytekohdan 5 asianomistaja
valitti hovioikeuteen ja vaati A:n
tuomitsemista myös kohdan 5 mukaisesta
teosta ja rangaistuksen korottamista.
A teki vastavalituksen
ja vaati, että hänelle tuomittua yhteistä
vankeusrangaistusta alennetaan
ja se määrätään ehdolliseksi.
Hovioikeus jätti vastavalituksen
tutkimatta. Korkeimman oikeuden
ratkaisusta ilmenevin perustein
hovioikeuden olisi tullut tutkia
vastavalitus.
OK 25 luku 14a §
KKO:2018:7
Huumausainerikos – Törkeä
huumausainerikos
A oli tyhjillään olleeseen varastorakennukseen
rakentamassaan
kasvattamossa viljellyt 54:ää kannabis
sativa -kasvia huumausaineena
käytettäväksi. Kysymys
kasveista saatavissa olevan huumausaineen
määrästä sekä siitä,
oliko huumausainerikosta pidettävä
kokonaisuutena arvostellen
törkeänä.
RL 50 luku 1 §
RL 50 luku 2 §
KKO:2018:8
Asiavaltuus – Saamisen siirto
Työntekijäliitto vaati kanteessaan,
että työnantaja velvoitetaan suorittamaan
työntekijöille näiden liitolle
perittäväksi siirtämät työpalkkasaamiset.
Hovioikeus katsoi, ettei
liitolla ollut oikeutta omissa nimissään
ajaa kannetta ja jätti kanteen
tutkimatta. Korkein oikeus kumosi
hovioikeuden päätöksen katsoen,
että siirronsaajalla oli perimissiirron
perusteella oikeus omissa nimissään
ajaa kannetta huolimatta
siitä, että palkkasaamiset oli vaadittu
maksettavaksi työntekijöille.
(Ään.)
KKO:2018:9
Oikeusapu – Avustajan määrääminen
– Ratkaisupyyntö – Ylimääräinen
muutoksenhaku –
Tuomion purkaminen rikosasiassa
A oli hakenut oikeusapua ja avustajan
määräämistä lainvoimaisen
tuomion purkamista koskevan hakemuksen
tekemistä varten. A:n
oikeusapuhakemus hylättiin, kun
hän ei ollut selvittänyt mahdollisia
purkuperusteita eikä niitä tukevia
seikkoja sillä tavalla, että hänen oikeusavun
tarvettaan olisi voitu arvioida.
(Ään.)
OikeusapuL 1 §
OikeusapuL 10 § 1 mom
VNA oikeusavusta 9 §
KKO:2018:10
Työaika – Työaikalain soveltamisala
– Euroopan unionin
oikeus – Työaikadirektiivi –
Kanneaika
A, B, C ja D olivat työskennelleet
perheenomaista huoltoa ja hoitoa
järjestävän työnantajan palveluksessa
olevien sijaisvanhempien
(ns. lapsikylävanhemmat) sijaisina
näiden vuosilomien aikana ja
muina vapaapäivinä. Sijaisten
työaika oli työsopimuksissa määritetty
kokonaisina vuorokausina
ja sijaistus oli tapahtunut yleensä
useamman vuorokauden pituisina
jaksoina työnantajan vahvistaman
työvuorolistan mukaisena
ajankohtana. Sijaiset olivat asuneet
työvuoronsa ajan lasten kodissa
ja päättäneet itsenäisesti
käytännön työtehtäviensä järjestämisestä.
Korkeimman oikeuden
tuomiosta ilmenevillä perusteilla
katsottiin, että työ kuului työaikalain
soveltamisalaan.
Kanteessa vaaditut työaikakorvaukset
kuuluivat työaikalain
38 §:ssä säädetyn kanneajan piiriin,
minkä johdosta osa vaadituista
korvauksista hylättiin vanhentuneina.
(Ään.)
TyöaikaL 2 § 1 mom
TyöaikaL 38 §
Työaikadirektiivi 2003/88/EY
17 art
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Yleishallinto-asiat
KHO:2017:202
Maankäyttö ja rakentaminen –
Asemakaavan muutos – Vaikutus
kaupunkikuvaan – Yhdenvertaisuus
– Kaava-alueen laajuus –
Selvitykset
Yhtä asuinkerrostalotonttia koskevalla
asemakaavan muutoksella
oli lisätty merkittävästi tontin rakennusoikeutta.
Asemakaavan muutoksesta oli
valitettu sillä perusteella, että
maanomistajien tasapuolinen kohtelu
edellyttäisi tulevassa kaavoituksessa
vastaavaa rakennusoikeuden
lisäämistä lähiympäristön
asuinkerrostalotonteille, mikä
puolestaan johtaisi yhtenäisen
kaupunkikuvan turmeltumiseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
että kyseessä olevan kaupungin
keskusta-alueella sijaitsevan kerrostalotontin
rakennusoikeuden lisäämiseen
oli kaupunkirakenteen
tiivistämisestä johdettavat maankäytölliset
perusteet. Kaavamuutoksen
kohteena ollut tontti poikkesi
muista ympäristön tonteista
kooltaan, muodoltaan ja rakennettavuudeltaan.
Kaavaan sisältyi yksityiskohtaisia
katto- ja räystäskorkeutta
sekä pintamateriaaleja koskevia
määräyksiä. Katselmushavaintojen
perusteella kaavamääräysten
mukaisesti toteutettu suurempi
rakennusoikeus oli osoitettavissa
tontille kaupunkikuvaa
heikentämättä. Kaavoituksessa
noudatettavan yhdenvertaisuusperiaatteen
noudattaminen edellytti,
ettei maanomistajia asetettu
toisistaan poikkeavaan asemaan,
ellei siihen ollut kaavan sisältöä
koskevat säännökset huomioon ottaen
maankäytöllisiä perusteita.
Yhdenvertaisuusperiaate ei näin
ollen edellyttänyt vastaavan rakennusoikeuden
osoittamista ympäristön
tonteille, vaan ainoastaan
sellaista rakennusoikeutta, joka
näiden tonttien ominaisuuksien
perusteella oli osoitettavissa niille
muun ohella kaupunkikuvan vaalimiseen
velvoittavan asemakaavan
sisältövaatimuksen puitteissa.
Tämän vuoksi asemakaavan muutos
ei ollut esitetyllä perusteella