14
olosuhteiden turvaaminen oli lupaharkinnan
kannalta keskeistä.
Kalatien toimivuus oli epävarmaa,
minkä vuoksi kalatien toimivuutta
saattoi olla tarpeen parantaa myöhemmin.
Tästä syystä asiassa oli
voitu antaa vesilain 3 luvun 20 §:n
perusteella määräys kalatien rakentamista
ja kalatien toimivuuden
tarkkailua koskevien määräysten
3 ja 4 tarkistamisesta. Kun
lupaharkinnan kannalta keskeisen
kalatien toimivuus oli jäänyt epäselväksi,
ei mainittujen määräysten
3 ja 4 tarkistamista koskevaa
harkintaa ollut syytä jättää vesilain
3 luvun 22 §:n 1 momentin varaan,
vaan määräysten mahdollinen tarkistaminen
oli tehtävä lupamääräyksessä
5 tarkoitetun erillisen selvityksen
perusteella.
Vesilaki (587/2011) 3 luku 2 § 1 momentti,
3 luku 10 § 1 ja 2 momentti,
3 luku 11 § 1 momentti, 3 luku 14 §
1, 2 ja 3 momentti, 3 luku 20 § 1 ja
2 momentti, 7 luku 1 § ja 2 § 2 momentti
Verotus
KHO:2018:2
Elinkeinotulon verotus – Korkomenojen
vähentäminen – Korkovähennysrajoitusten
soveltaminen
– Tasevertailu – Tasetesti –
Konsernitilinpäätös – Alakonserni
– Pääomarahasto – Guernsey
F-rahasto oli D-konsernin hallinnoima
pääomarahasto. Oikeudelliselta
muodoltaan F-rahasto oli
Guernseyn saarelle rekisteröity limited
partnership, joka vastasi yhtiömuodoltaan
lähinnä suomalaista
kommandiittiyhtiötä. F-rahasto
ei ollut erillinen oikeushenkilö,
minkä vuoksi sen edustajana toimi
käytännössä vastuunalainen yhtiömies
eli E GP, joka oli Guernseyn
saarelle rekisteröity D-konserniin
kuuluva yhtiö.
F-rahasto oli vuonna 2011 mukana
ostamassa C-konsernia. F-rahasto
sai tällöin noin 60 prosentin
suuruisen omistusosuuden yrityskauppaa
varten perustetusta B
Oy:stä. B Oy omisti koko aiemmin
toimimattoman valmisyhtiön A
Oy:n osakekannan. A Oy puolestaan
hankki koko C-konsernin
emoyhtiön C Oy:n osakekannan.
F-rahasto ja muut osakkaat rahoittivat
B Oy:tä sekä vieraan pääoman
että oman pääoman ehtoisella
rahoituksella. B Oy rahoitti A
Oy:tä vastaavilla tavoilla. A Oy
haki ennakkoratkaisua niin sanottua
tasetestiä koskevien EVL 18
a §:n 3 momentin säännösten soveltamisesta
sen verotuksessa.
Tasetestiä ei voitu tehdä vertaamalla
A Oy:n pääomarakennetta
alakonsernin emona toimivan B
Oy:n taseeseen. Kun otettiin huomioon,
että F-rahasto ei ollut
Guernseyn lainsäädännön mukaan
kirjanpitovelvollinen ja ettei
Suomen ja Guernseyn välillä ollut
solmittu EVL 18a §:n 3 momentissa
tarkoitettua verosopimusta, A
Oy ei ollut esittänyt sellaista koko
konsernin tasetta, johon A Oy:n
pääomarakennetta olisi voitu verrata.
Ennakkoratkaisu verovuodelle
2017. Äänestys 4–1.
Laki elinkeinotulon verottamisesta
18a § 3 momentti
KHO:2018:4
Elinkeinotulon verotus – Menon
vähennyskelpoisuus – Vesistön
pilaantumisen ja ulkoilman
saastumisen estämiseksi hankittujen
hyödykkeiden hankintamenon
poistaminen – Virheellinen
poistomenetelmä – Valinnainen
poistomenetelmä – Tahdonvaltainen
vaatimus – Poistomenetelmän
muuttaminen
A Oy oli rakennuttanut ja asennuttanut
jätekeskukseensa loppusijoitusalueen,
viemäröintiverkon, pilaantuneiden
maiden kentän, siirtokuormausaseman,
kaasunkeräysjärjestelmän
ja turbiiniaseman.
Yhtiö oli aiemmilta verovuosilta
antamissaan veroilmoituksissa lukenut
turbiiniaseman hankintamenon
EVL 30 §:ssä tarkoitettuun irtaimen
käyttöomaisuutensa menojäännökseen.
Muiden edellä mainittujen
rakennelmien ja laitteiden
hankintamenoista yhtiö oli veroilmoituksillaan
tehnyt EVL 24 §:ssä
tarkoitettuja tasapoistoja. Yhtiö oli
pyytänyt ennakkoratkaisua siitä,
voiko se muuttaa soveltamiaan
poistomenetelmiä ja ryhtyä vähentämään
kyseessä olevien rakennelmien
ja laitteiden hankintamenot
EVL 36 §:n mukaisesti.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että yhtiöllä oli oikeus muuttaa
poistomenettelyjä siltä osin, kuin
yhtiö oli soveltanut virheellistä
elinkeinotulon verottamisesta annetun
lain hankintamenon jaksottamissäännöstä.
Koska EVL
24 §:ää ei sovelleta käyttöomaisuuden
hankintamenon jaksottamiseen
ja koska loppusijoitusalue,
viemäröintiverkko, pilaantuneiden
maiden kenttä, siirtokuormausasema
ja kaasunkeräysjärjestelmä
oli katsottava rakennelmiksi ja
laitteiksi, joiden pääasiallisena tarkoituksena
oli vesistöjen pilaantuminen
estäminen, yhtiöllä oli oikeus
muuttaa näiden rakennelmien
ja laitteiden hankintamenojen
osalta sovellettua poistomenetelmää
ja tehdä vielä poistamatta olevista
hankintamenoista elinkeinotulon
verottamisesta annetun lain
36 §:n mukaiset poistot. Yhtiöllä ei
sen sijaan ollut oikeutta muuttaa
turbiiniaseman hankintamenon
osalta noudattamaansa poistomenettelyä,
koska tältä osin yhtiö ei
ollut menetellyt virheellisesti, kun
se oli lukenut hankintamenon irtaimen
käyttöomaisuuden menojäännökseen.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2015
ja 2016.
Laki elinkeinotulon verottamisesta
24 §, 30 § ja 36 § (846/1980)
KHO:2018:9
Ennakkoratkaisu – Tulovero –
Henkilökohtaisen tulon verotus
– Oman asunnon luovutuksen
verovapaus – Rakennuspaikkaosakkeiden
luovutuksesta saatu
voitto – Tulon veronalaisuus
A ja B omistivat asuntonaan käyttämänsä
erillistalon hallintaan oikeuttavat
Asunto-osakeyhtiö C:n
osakkeet m–p. Asunto-osakeyhtiön
rakennukset oli tarkoitus purkaa
ja rakentaa aiempien yhdeksän
tilalle 16 uutta erillistaloa, joista
kukin muodostaisi yhtiöjärjestyksen
mukaisen oman huoneistonsa.
Yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmään
aiottiin lisätä olemassa olevien
yhdeksän huoneiston lisäksi
myös uudet seitsemän lisähuoneistoa
siten, että osa yhtiön nykyisten
osakkeenomistajien osakkeista
muutettaisiin ns. rakennuspaikkaosakkeiksi.
Kukin nykyisistä
osakkeenomistajista omistaisi
1/9 jokaisen lisähuoneiston hallintaan
oikeuttavista osakkeista.
Muutetun yhtiöjärjestyksen mukaan
osakkeet m–n oikeuttivat uuden
erillistalon hallintaan ja rakennuspaikkaosakkeisiin
kuuluvat