11 Momentti 2/2018
Momentti
koja, joiden johdosta oli syytä
epäillä lähihuoltajaksi tulleen isän
lapseen kohdistamassa huolenpidossa
tai lapsen kasvuolosuhteissa
sellaisia puutteita, jotka uhkasivat
vakavasti vaarantaa lapsen
terveyttä tai kehitystä. Huoltajilla
oli lastensuojelulain 2 §:n perusteella
ensisijainen vastuu lapsen
tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin
turvaamisesta. Lapsen
hyvinvoinnin turvaamiseksi tapaamisten
aikana voitiin ryhtyä
muihin toimiin kuin huostaanottoon.
Viimesijaiseksi lastensuojelutoimenpiteeksi
tarkoitetun lapsen
huostaanoton edellytykset eivät
näin ollen täyttyneet. Valitus
oli siten hylättävä.
Lastensuojelulaki 2 § 1 momentti,
4 § 4 momentti, 40 §, 49 § 1 ja 3 momentti
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
1 ja 2 §
KHO:2018:15
Virkasopimuksen irtisanominen
- Valtiontalouden tarkastusvirasto
- Päätöksen valituskelpoisuus
- Kuuleminen - Virkasopimuksen
irtisanomisen perusteet
- Perusteiden asianmukaisuus
A oli vuonna 2009 määrätty tuloksellisuustarkastuspäällikön
tehtävään
Valtiontalouden tarkastusviraston
sisäisellä hakumenettelyllä
ja hänen kanssaan oli tehty virkasopimus.
Virkasopimus oli sittemmin
uusittu kesäkuussa 2013. Sopimus
oli voimassa toistaiseksi,
enintään kuitenkin niin kauan
kuin A oli määrätty toimimaan tuloksellisuustarkastuspäällikön
tehtävässä. Sopimuksen mukaan
A:n tehtävänä oli toimia tarkastusryhmän
henkilöstön esimiehenä
sekä ohjata, neuvoa ja valvoa ohjausvastuulleen
kuuluvia tarkastuksia.
Sopimuksen mukaan kummallakin
osapuolella oli oikeus irtisanoa
sopimus.
Virasto irtisanoi maaliskuussa
2016 tekemällään päätöksellä A:n
virkasopimuksen ja päätti hänelle
vuonna 2013 annetun tehtävään
määräyksen. A haki muutosta päätökseen
valittamalla korkeimpaan
hallinto-oikeuteen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että kun otettiin huomioon tehtävään
määräämisen päättämisen ja
virkasopimuksen irtisanomisen
vaikutukset A:n virkamiesoikeudelliseen
asemaan ja etuihin, viraston
päätöstä oli pidettävä hallintolainkäyttölain
5 §:n 1 momentissa
tarkoitettuna valituskelpoisena
päätöksenä. Eduskunnan virkamiehistä
annetun lain 63a §:n
2 momentissa mainitut muutoksenhakukiellot
eivät olleet esteenä
asian tutkimiselle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi
muutoin, että asiassa ei ollut tapahtunut
hallintolain 34 §:n 1 momentissa
tarkoitettua kuulemisvirhettä.
Virastossa esimiestehtävissä
olleiden henkilöiden jatkoedellytyksiä
oli harkittu kunkin kanssa
erikseen käydyn keskustelun perusteella.
Keskustelut oli käynyt
viraston pääjohtaja. Kysymys oli
ollut samalla harkinnasta, jossa organisaatiorakennetta
mahdollisesti
muutetaan. A oli näissä puitteissa
voinut ennen itseään koskevan
päätöksen tekemistä ilmoittaa kantansa
viraston johtamisjärjestelmästä
ja sen muutostarpeista sekä
tuoda esille omaa johtajuuttaan
koskevat näkemyksensä.
Virastossa oli toteutettu kesäkuun
2016 alussa organisaatiomuutos,
jossa yksi valvontayksiköistä
oli lakkautettu ja sen tehtävät
oli siirretty toiselle yksikölle.
Virastossa oli myös siirrytty neljästä
tarkastusryhmästä kolmeen tarkastusryhmään.
Virastossa oli siten
toteutettu A:ta koskevan päätöksen
perusteluissa esitetty henkilöesimiestehtävien
ja tarkastuksen
ohjauksen tehtävien uudelleen
järjestely ja organisointi. Asiassa ei
ollut siten ilmennyt, että A:ta koskeva
päätös olisi perustunut epäasiallisiin
syihin. Virkasopimuksen
irtisanominen ei myöskään
edellyttänyt, että irtisanomisperusteet
vastaisivat niitä perusteita,
joiden nojalla virkasuhde voitiin
irtisanoa. A:n valitus oli siten hylättävä.
L eduskunnan virkamiehistä 44 §
1 ja 2 momentti, 49 §, 63a § 1 ja
2 momentti
L Valtiontalouden tarkastusvirastosta
20 §
Hallintolainkäyttölaki 5 § 1 momentti
Hallintolaki 2 § 1 ja 2 momentti, 6 §
ja 34 § 1 momentti
Äänestys 4–1 perusteluista
KHO:2018:17
Hallintoasia – Asiamies – Esiintymiskielto
– Yksilöity asia –
Suhteellisuusperiaate – Sananvapaus
X:n kaupungin sivistystoimen johtaja
oli kieltänyt B:tä esiintymästä
poikansa A:n asiamiehenä tai
avustajana sivistystoimen johtajan
päätöksessä tarkoitetun koulutapaturma
asian käsittelyssä sivistystoimessa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että A:lle sattuneeseen koulutapaturmaan
liittyvään opetuksen järjestäjän
korvausvaatimukseen liittyviä
lukuisia erilaisia vaatimuksia
voitiin hallintolain 12 §:n 2 momentin
esiintymiskieltosääntelyn
kannalta pitää yhtenä asiana.
Esiintymiskielto ei korkeimman
hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin
perustein loukannut B:n
sananvapautta. Korkein hallintooikeus
hylkäsi A:n valituksen hallinto
oikeuden päätöksestä, jolla
oli hylätty A:n valitus sivistystoimen
johtajan päätöksestä.
Hallintolaki 6 §, 12 § 1 ja 2 momentti
sekä 13 § 1 ja 2 momentti
Suomen perustuslaki 12 § 1 momentti
Euroopan ihmisoikeussopimus
10 artikla
KHO:2018:18
Omaishoidon tuki – Omaishoidon
tuen myöntäminen – Alle
vuoden ikäinen lapsi – Lapsen
hoitoisuus – Kirjoilla oleminen
terveydenhuollon toimintayksikössä
Alle vuoden ikäisen lapsen imutieepämuodostuma
ja henkitorviavanne
edellyttivät häntä hoitavilta
henkilöiltä jatkuvasti seurantaa,
lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä
ja elvytysvalmiutta. Korkein hallinto
oikeus katsoi toisin kuin hallinto
oikeus, että lapsen tarvitsema
hoito ja huolenpito poikkesivat
merkittävästi vastaavan ikäisen
terveen lapsen tarvitsemasta hoidosta
ja huolenpidosta. Lapsen
hoitoisuuden osalta omaishoidon
tuen edellytysten voitiin katsoa
täyttyneen.
Kun otettiin huomioon omaishoidon
tuen kokonaisuus ja sen
tarkoitus tukea nimenomaan kotona
tapahtuvaa hoitoa, omaishoidon
tukea ei voitu myöntää liittyen
hoitoon ja hoidon opetteluun, johon
vanhemmat olivat osallistuneet
lapsen ollessa sairaalassa.