8
KKO:2017:83
Kuluttajansuoja – Markkinoinnin
sääntely
Elinkeinonharjoittaja oli markkinoinnissaan
esittänyt hintalupauksen,
jonka mukaan se pyrkii olemaan
markkinoiden edullisin
vaihtoehto ja sitoutuu hyvittämään
tietyin edellytyksin kuluttajalle
hinnaneron, mikäli kuluttaja
löytää elinkeinonharjoittajalta ostamansa
tuotteen halvemmalla
muualta. Kuluttaja-asiamies vaati,
että elinkeinonharjoittajaa kielletään
esittämästä lupauksen muodossa
toteennäyttämättömiä väitteitä
tuotteidensa hintojen edullisimmuudesta.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa
mainituilla perusteilla katsottiin,
että elinkeinonharjoittajan
markkinointi oli omiaan antamaan
kuluttajille käsityksen, että elinkeinonharjoittaja
oli markkinoiden
edullisin toimija. Asia palautettiin
markkinaoikeuteen sen arvioimiseksi,
onko elinkeinonharjoittaja
osoittanut markkinointiväitteensä
toteen. (Ään.)
KSL 2 luku 3 §
KSL 2 luku 6 §
KKO:2017:84
Velan vanhentuminen –
Korvausvelan vanhentuminen –
Vahingonkorvaus – Julkisyhteisön
korvausvastuu – Euroopan
unionin oikeus – Tuomioistuimen
toimivalta
Väylämaksulakien 1028/1980 ja
708/2002 mukaan ulkomaanliikenteen
aluksilta perittävät väylämaksut
olivat määräytyneet eri perustein
kuin kotimaanliikenteen väylämaksut.
Varustamoyhtiöt vaativat
30.12.2010 vireille panemallaan
kanteella valtiolta perusteettoman
edun palautusta tai vahingonkorvausta
sillä perusteella, että ne olivat
maksaneet vuosilta 2001–2004
ulkomaanliikenteen väylämaksuja,
jotka olivat EU-oikeuden vastaisesti
olleet suurempia kuin kotimaanliikenteestä
perityt maksut.
Perusteettoman edun palauttamista
koskevan vaatimuksen osalta
kanne jätettiin tutkimatta yleisen
tuomioistuimen toimivaltaan
kuulumattomana. Korkeimman
oikeuden ratkaisusta ilmenevillä
perusteilla katsottiin, että vahingonkorvaussaatavat
olivat vanhentuneet,
koska vanhentumisaika
oli kunkin väylämaksun osalta alkanut
siitä, kun yhtiöt olivat saaneet
tiedon päätöksestä, jolla kyseinen
maksu oli määrätty.
VanhL 7 § 1 mom 3 kohta
KKO:2017:85
Tekijänoikeus – Yksityisyyden
suoja – Oikeudenkäyntimenettely
– Prekluusio
Elokuvateoksia oli tekijänoikeuden
haltijan suostumuksetta saatettu
yleisön saataviin BitTorrentvertaisverkossa.
Elokuvateosten
Suomen tekijänoikeuksien haltija
pyysi markkinaoikeutta tekijänoikeuslain
60a §:n nojalla määräämään
sille luovutettavaksi teleyrityksen
teleliittymien käyttäjien ja
tilaajien yhteystietoja hakemuksessa
yksilöidyiltä ajankohdilta tekijänoikeusloukkausten
selvittämiseksi
ja vaatimusten kohdistamiseksi.
Hakemuksessa ei yksilöity,
mitä teleyrityksen tietoyhteiskuntakaaren
perusteella säilyttämiä
tietoja pyyntö koski. Markkinaoikeus
määräsi teleyrityksen antamaan
vaaditut tiedot.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta
ilmenevillä perusteilla katsottiin,
että luovutettavien tietojen
ulkopuolelle tuli rajata ne yhteystiedot,
joita teleyritys säilytti pelkästään
viranomaisia varten tietoyhteiskuntakaaren
157 §:n nojalla.
Kysymys myös prekluusiosta Korkeimmassa
oikeudessa.
TekijänoikeusL 60a §
Tietoyhteiskuntakaari 137 §
Tietoyhteiskuntakaari 157 §
Tietoyhteiskuntakaari 322 §
KKO:2017:86
Työsopimus – Yhteistoiminta
yrityksissä
Yrityksen palveluksessa oli ollut
vakituisesti 16–17 työntekijää eli
vähemmän kuin yhteistoimintalain
soveltamisen edellytyksenä
oleva vähimmäismäärä 20 työntekijää.
Näiden työntekijöiden lisäksi
yrityksessä oli työskennellyt
tarroitustyössä kuukausittain
yhteensä 20–30 tunnin ajan vaihtelevasti
2–7 henkilöä, keskimäärin
kuukausittain 4 henkilöä. Nämä
työntekijät oli kutsuttu työhön tarvittaessa
työvuorokohtaisesti.
Heillä ei ollut ollut velvollisuutta
saapua työhön kutsuttaessa.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa
mainituilla perusteilla katsottiin,
että yritykseen ei sovellettu
yhteistoiminnasta yrityksissä annettua
lakia. (Ään.)
L yhteistoiminnasta yrityksissä 2 §
1 mom
KKO:2017:87
Avioliitto – Omaisuuden ositus –
Osituksen moite
Puolisot A ja B oli tuomittu avioeroon,
ja pesänjakaja oli määrätty
toimittamaan ositus heidän välillään.
Ositustoimituksen kestäessä
A kuoli. Korkein oikeus katsoi, että
B:llä oli oikeus kieltäytyä luovuttamasta
omaisuuttaan tasinkona A:n
perillisille. B:n kuoltua osituksen
moitetta koskevan oikeudenkäynnin
aikana tämä oikeus oli voimassa
myös hänen kuolinpesänsä hyväksi.
AL 103 § 2 mom.
KKO:2017:88
Törkeä dopingrikos – Rangaistuksen
määrääminen – Rangaistuksen
mittaaminen – Huumausainerikos
– Rikokseen osallisuus
– Rikoskumppanuus
A:n ja B:n syyksi oli luettu useita
törkeitä dopingrikoksia. He olivat
noin seitsemän kuukauden aikana
tuoneet laittomasti maahan, pitäneet
hallussaan ja levittäneet edelleen
huomattavan suuren määrän
dopingaineiksi luokiteltuja lääkevalmisteita.
Kysymys rangaistuksen
mittaamisesta ja siihen liittyvästä
dopingaineiden käyttöjaksojen
laskemisesta.
C:n syyksi oli luettu, että hän oli
yhdessä avopuolisonsa kanssa pitänyt
laittomasti hallussaan 478
grammaa marihuanaa. Hänet oli
katsottu avopuolisonsa tekijäkumppaniksi
sillä perusteella, että
huumausainetta oli säilytetty pitkän
aikaa avopuolisoiden yhteisessä
asunnossa, minkä vuoksi C:n oli
täytynyt tietää huumausaineesta ja
hyväksyä huumausaineen säilyttäminen
kodissaan. Kysymys siitä,
oliko C tekijäkumppanina syyllistynyt
huumausainerikokseen.
RL 44 luku 7 §
RL 50 luku 1 §
RL 5 luku 3 §